Beta

Sanasto



Sivua muokataan parhaillaan (26.10.2020->)

Alle koostetaan sanastoa tälle sivulle linkitettyistä erillisistä termistöistä. 

Joidenkin termien yhteydessä oleva merkintä E/S viittaa (käytössä oleviin) käännöksiin. Selitetekstissä oleva merkintä ML viittaa siihen, että aiheesta on lisätietoa menetelmälaarissa

Projekti vs. jatkuva kehitys vs. oman toimen ohella?


Projekti on ainutkertainen. Sillä on määritelty alku ja loppu sekä lopullinen tuotos. Se koostuu koordinoiduista ja kontrolloiduista tehtävistä. Jokaiselle tehtävälle on resurssit. Se sisältää projektinaikaisen hallinnon. Toiminnan varmistaa väliaikainen ohjausryhmä ja toiminnan panee täytäntöön projektipäällikkö.

Jatkuva kehitys ei ole ainutkertainen vaan jatkuva toiminto. Yhden alun ja lopun sijaan se on jatkuva sarja lyhyitä aikaikkunoita ja jatkuvia tuotoksia. Se sisältää priorisoidun työjonon ja koostuu jatkuvista tiimeistä. Toiminnan varmistaa sponsori ja toimintaa ohjaa tuoteomistaja.

Oman toimen ohella ns. projektoimattomasti kehittäminen ei täytä projektin eikä jatkuvan kehityksen tunnusmerkkejä. Tällaiselta kehittämiseltä puuttuu esimerkiksi sovittu ohjausryhmä tai vastaava ohjaava taho, kehittämiselle osoitettu henkilöstö, sovitut tuotostavoitteet ja aikaikkuna niiden saavuttamiseksi tai esimerkiksi kyseisen kehittämisaktiviteetin hallinnoinnille osoitettu järjestely."

A-G
ABC-projektiluokka
E: ABC Project Class
S: ABC projektklass
?? Projektiluokka-lomake
ABC-projektiluokka ilmaisee projektin kompleksisuuden ja haastavuuden projektinjohtamisen näkökulmasta: tarvittavaan panostukseen ja käytettävään työaikaan ja mm. viestinnän määrään ja vaadittavan dokumentaation laajuuteen.
Luokka määritetään ABC Projektiluokittelu -lomakkeen avulla johonkin seuraavista luokista:

A Hyvin monimutkainen ja paljon riskejä sisältävä projekti
B Tyypillinen ns. normaali projekti
C Yksinkertainen ja suoraviivainen projekti
#projektijohtaminen #ABC
Aikataulu Aikataulu on esitys ohjelman, hankkeen tai projektin kestosta vaiheineen, rajapyykkeineen ja päätöksineen. Esim. Gantt-kaavio on yleisesti käytetty graafinen esitys suunnitelmasta, joka kuvaa tehtävien järjestyksen ja resurssien kohdentamisen. ML
#menetelmät
Arvio tietoturva- ja tietosuojatasosta Arvio tietoturva- ja tietosuojatasosta koostaa yhteen vähimmäisvaatimukset ja noudattamistarpeet mm. tiedon julkisuudelle ja salassapidettävyydelle.
#määräystenmukaisuus
ML
Asettaminen
E: Initiation
S: Initiering
Asettaminen koostuu prosesseista, jotka ovat tarpeen uuden projektin (tai uuden projektivaiheen) määrittelystä. Siihen kuuluu projektin tai projektin vaiheen käynnistämispäätöksen tekeminen sekä tavoitteiden, tuotosten ja onnistumiskriteerien määrittäminen.
#projektijohtaminen
Asiakas Henkilö tai ryhmä, joka hyötyy hankkeen lopputuloksista. Asiakkaita ovat kaupunkilaiset, kaupungissa toimivat yritykset ja näitä tukeva infrastruktuuri.
Baseline (viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma)
E: Baseline
S: Baslinje
Viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma toteutuksen tavoitteisiin (laajuus, aikataulu, budjetti) liittyen. Baselinea voidaan muuttaa vain omistajan/ohjausryhmän päätöksellä. Baseline sisältää mahdolliset hyväksytyt muutokset projektiin. Termiä käytetään yleensä liittäen se johonkin projektin toteutuksen tavoitteeseen (kustannusten baseline, aikataulun baseline ja laajuuden baseline).
#projektijohtaminen
Bruttobudjetti Talousarvion kohta on bruttobudjetoitu, kun sille on asetettu tavoiteltu kustannustaso vuodelle.
Budjetti
E: Budget
S:Budget
Ohjelman, hankkeen tai projektin kustannustavoite, joka muodostaa kustannusten vertailukohdan (baseline) projektin kustannusohjausta varten. Budjetti sisältää sekä ulkoiset kustannukset (hankinnat) että sisäisen työn kustannukset (henkilötyöpäivät). Budjetin laadinnan pohjana toimii usein projektin kokonaiskustannusarvio, joka pohjautuu tehtäväkohtaisiin työmäärä- ja kustannusarvioihin. Budjetti voi myös toimia projektin suunnittelun lähtökohtana.
DevOps Kehitystiimin kehityskäytännöt ja yhteys jatkuviin IT-palveluihin: miten testi- ja tuotantopalvelimille julkaistaan ja miten varmistetaan, että eri ympäristöt ovat ajan tasalla. DevOps menetelmälaarissa. ML
#menetelmät
Edellytykset
E: Prerequisities
S: Förutsättningar
Ehdot ja lähtökohdat, joiden tulee olla toteutuneena ennen projektin tai sen tiettyjen tehtävien toteuttamista.
Mikä tahansa perustavaa laatua oleva näkökulma, jonka täytyy olla olemassa ja säilyä, jotta hanke voi onnistua. Edellytyksien tunnistamiseen sisältyy esimerkiksi ympäristön, nykytilan, tavoitetilan, reunaehtojen, ja puitesopimusten tunnistaminen. Edellytykset perinteisen hankemallin valmisteluvaiheessa. ML
Määräystenmukaisuuden varmistaminen on edellytys projektin toteuttamiselle.
#määräystenmukaisuus
Edistymisraportti (tilanneraportti)
E: Progress Report (Project Report, Status Report)
S: Progressrapport
Edistymisraportti on dokumentti hankepäälliköltä ohjaus-/johtoryhmälle. Se kuvaa projektin toteutusvaiheen (P2-P3) aikana projektin kokonaistilanteen projektisuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin nähden. Se sisältää myös ennusteita ja arvioita tulevasta kehityksestä sekä mahdollisia ehdotuksia korjaaviksi toimenpiteiksi.
Seuranta ja raportointi menetelmälaarissa. ML
#projektijohtaminen #portfoliojohtaminen
Ehkäisevä ja korjaava toiminta Riskin toteutumisen aiheuttaman vaikutuksen pienentämiseksi tehty suunnitelma, joka kirjataan riskilokiin. Riskienhallinta menetelmälaarissa. ML
#määräystenmukaisuus #riskienhallinta
Gantt-kaavio
E: Gantt Chart
S: Gantt-schema
Gantt-kaavio esittää projektin kokonaisaikataulun janakaaviona, jossa kuvataan projektin tehtävät ja usein myös niiden väliset riippuvuudet. Työvaiheet voivat limittyä ellei edeltävä työvaihe ole oltava valmis ennen seuraavan aloittamista. Joidenkin työvaiheiden on joskus päätyttävä samaan aikaan.
Tyypillisessä jana-aikataulussa projektin tehtäväkokonaisuudet tai tehtävät on listattu vasemmassa reunassa olevaan sarakkeeseen, aika esitetään vaakatasossa ja tehtävien kestot esitetään vaakasuorilla janoilla.
Ganttin työvaiheita usein täydennetään työmääräarvioilla ja resurssinimeämisillä.
#menetelmät #projektijohtaminen
H-
Hanke (3-taso)
E: -
S: -
Hanke toteuttaa ohjelmalleen asetettuja tavoitteita ja vastaa ohjelman tuloksellisuudesta (KPI). Se on tilapäinen organisaatio, joka on luotu yhden tai useamman tuotoksen aikaansaamiseksi. Hanke voidaan tarvittaessa jakaa projekteiksi, joiden suunnitteluun ja hallintaan käytetään samoja menettelyjä kuin hankkeissa. 

Hanke on usein myös aikeen/projektin/ohjelman/jonkun muun työkokonaisuuden synonyymi, tai sillä voidaan myös tarkoittaa projektiketjua. Termin käyttö vaihtelee palvelusta ja yhteydestä riippuen.
Jos kyseessä on projekti, joka täyttää projektin määritelmän ja rajat, käytetään termiä projekti.
Hankehallinnan tuotos Tuotos, joka tarvitaan osana hankehallintaa ja ylläpitämään laatua: esim. edistymisraportti, loppuraportti jne. Hankehallinnan tuotokset ovat samoja riippumatta hankkeen tyypistä. Kehmetin dokumenttipohjia voidaan käyttää sellaisenaan, tai muokata hankkeen tarpeiden mukaisiksi.
#dokumentointi
Hankehallinta Hankkeen osa-alueiden suunnittelu, delegointi, seuranta ja valvonta sekä mukana olevien motivointi, jotta hankkeen tavoitteet saavutetaan huomioiden aikataululle, kustannuksille, laadulle, hankkeen laajuudelle, hyödyille ja riskeille asetetut tavoitteet ja vaatimukset
#projektijohtaminen.
Hankeorganisaatio Hallinnollinen rakenne, jonka muodostavat hankkeen johto-/ohjausryhmä ja hankepäällikkö sekä muut hankkeen toteuttamisen kannalta olennaiset roolit, kuten tuoteomistaja, tiimin vetäjät, laadunvarmistus jne. Hankeorganisaation kuvauksessa kuvataan eri rooleissa toimivat henkilöt sekä heidän raportointisuhteensa. 
#roolit #vastuut
Hankepäällikkö Hankepäälliköllä on vastuu ja valtuudet hankkeen päivittäisestä johtamisesta, jotta halutut tuotokset saadaan toteutettua johtoryhmän kanssa sovittujen rajausten puitteissa.
Hankesuunnitelma Hankesuunnitelma konkretisoi tiekartan sisällön. Se ei ole tarkka toteutussuunnitelma vaan kattodokumentti, joka kertoo hankkeen sen hetkisen tavoitteen ja sisällön (laajuus), aikataulun, budjetin, laatuolettaman, ohjaustavan, riippuvuudet ja sidonnaisuudet. Mahdollinen hankintamalli sisällytetään hankesuunnitelmaan. Toteutussuunnitelmat ovat yleensä hankesuunnitelman liitteitä.  
Hankesuunnitelma menetelmälaarissa. ML
#projektijohtaminen #dokumentointi
Hanketoimeksiannon muistio Ulkoinen tuotos, joka määrittelee hankkeen tavoitteet karkealla tasolla ja valtuuttaa käynnistämään hankkeen valmistelun. Kehitystarpeet menetelmälaarissa. ML
#dokumentointi
Hankinta-asiantuntija Opastaa hanketta hankintalain mukaisen hankinnan valmistelun ja toimeenpanon läpiviennissä.
#roolit
Hankintamalli Hankintamalli määrittelee hankinnan kohteen (mitä hankitaan) ja vaiheet (milloin hankitaan) sekä kokonaiskustannuksen eli hankinnan arvon, ja käytettävän hankintamenettelyn. Kun hankinta koskee tietojärjestelmää, hankintamalli määrittelee myös ratkaisun toteuttamistavan sekä ylläpidon järjestämistavan, sekä huomioi järjestelmän elinkaaren. 
Hankintamallin valinta menetelmälaarissa. ML
Hankintapäätös Hankintapäätös on hankintayksikön viranhaltijan (esim, hankintajohtaja) tekemä virallinen päätös hankkia. Hankintapäätös valmistellaan ja kirjataan päätöksentekojärjestelmään. Pienhankinnat voidaan joissain tapauksissa tehdä pelkästään tiilausjärjestelmällä. Hankintapäätöstä valmistellessa on aina syytä konsultoida hankinta-asiantuntijaa ja tarvittaessa myös oikeuspalveluita.
#dokumentointi #määräystenmukaisuus
Hankintayksikkö Hankintayksikkö on toimielin, joka suorittaa hankinnan.
Hankkeen elinkaari Hankkeen elinkaari muodostuu hankkeen vaiheista. Ketterässä menetelmässä elinkaari sisältää kaikki vaiheet selvityksestä käytöstä poistoon ja perinteisessä mallissa valmistelusta käyttöönottoon.
Hankkeen loppuraportti Hankepäällikön johtoryhmälle toimittama raportti, joka vahvistaa kaikkien tuotosten luovuttamisen, ja sisältää päivitetyn kustannus-hyötyanalyysin ja arvion hankkeen onnistumisesta verrattuna alkuperäiseen suunnitelmaan.
#dokumentointi
Hankkeen omistaja Hankkeen omistajalla on viranhaltijan mandaatti ohjata hanketta. Hän hyväksyy, päättää tai vie ylempään päätöksentekoon hankkeen tuloksellisuuden kannalta tärkeät asiat (esim. sisältöön, kustannuksiin, rahoitukseen, henkilöstö-, materiaali- ja muihin resursseihin liittyvät asiat). Hankkeen omistaja toimii hankkeen johtoryhmän puheenjohtajana. 
#roolit #vastuut #projektijohto
Hankkeen ositus Hankkeen ositus on kuvaus hankkeessa toteutettivista osajärjestelmisrä, komponenteista ja ominaisuuksstaia. Hankkeissa, jotka on tarve osittaa, on todennäköisesti hyvä tehdä hankkeen osille ns. osaprojekteille omat suunnitelmansa ja nostaa hankesuunnitelmaan vain yhteenveto näistä. 
Hankkeen ositus menetelmälaarissa. ML
Henkilötieto Henkilötietoja ovat sellaiset tiedot, joiden perusteella henkilö voidaan tunnistaa joko suoraan tai välillisesti yhdistämällä yksittäinen tieto johonkin toiseen tietoon. Henkilötietoja ovat esimerkisi nimi, sähköpostiosoite, puhelinnumero, paikannustiedot, henkilötunnus, potilastiedot, IP-osoite ja auton rekisterinumero. 
Tietosuoja tarkoittaa henkilötietojen suojaamista. Tietosuojaan liittyy määräyksiä, joita tulee noudattaa.
#määräystenmukaisuus
Henkilötietojen käsittely Henkilötietojen käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia toimia, joita kohdistetaan henkilötietoihin joko automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen tai manuaalisesti. Käsittelyä ovat tietojen kerääminen, tallentaminen, järjestäminen, jäsentäminen, säilyttäminen, muokkaaminen tai muuttaminen, haku, kysely, käyttö, tietojen luovuttaminen siirtämällä, levittämällä tai asettamalla ne muutoin saataville, tietojen yhdistäminen, rajoittaminen, poistaminen ja tuhoaminen. Myös pelkkä tietojen katselu on niiden käsittelyä.
Henkilötietojen käsittelyä säädetään tietosuojaan liittyvin määräyksin, joita tulee noudattaa.
#määräystenmukaisuus
Hyväksyjä Henkilö tai ryhmä (esimerkiksi johtoryhmä), joka on pätevä ja oikeutettu hyväksymään (hankehallinnan tai varsinaisen) tuotoksen valmiiksi ja tarkoituksenmukaiseksi.
#roolit #vastuut
Hyväksymiskriteerit Priorisoitu listaus vaatimuksista, jotka hankkeen lopputuotosten on täytettävä ennen kuin asiakas hyväksyy sen, eli mitattavissa olevat määritykset, jotka vaaditaan tuotoksilta, jotta avainsidosryhmät voivat hyväksyä ne. Laadunvarmistus menetelmälaarissa. ML
#projektijohtaminen
Hyväksymisprosessi Sovittu käytäntö hyväksyttävien asioiden valmistelulle, esittelylle, hyväksymiselle ja eskaloinneille.
#projektijohtaminen #portfoliojohtaminen
Hyväksyntä Muodollinen vahvistus, että tuotos on valmis ja täyttää sille määritellyt vaatimukset.
#projektijohtaminen #portfoliojohtaminen
Hyöty Mitattavissa oleva parannus, joka aihetuu hankkeen tuloksesta, ja jota yksi tai useampi sidosryhmä pitää etuna.
Hyötyjen mittaamissuunnitelma Suunnitelma, joka määrittelee, miten ja milloin hankkeen hyödyt voidaan mitata. Perinteisessä hankkeessa mittaaminen tapahtuu pääasiassa hankkeen päättymisen jälkeen, ketterässä jo hankkeen aikana.
#dokumentointi #projektijohtaminen
Hyötytavoite
E: Business Objective
S: Affärsmål
Projektin motiivi: lopullinen lopputulos tai hyöty, esimerkiksi tehokkaammat palvelut tai pienentyneet kulut. Tavoitellut hyödyt tulisi kuvata mitattavissa olevalla tavalla. Tyypillisesti projektin lopulliset hyödyt ovat saavutettavissa vasta jonkin ajan kuluttua projektin päättymisestä. Hyötyjä tulee verrata projektin alkuperäiseen kustannus-hyötyanalyysiin. Hyötytavoitteiden yläpuolella tavoitteiden hierarkiassa ovat vaikuttavuustavoitteet, jotka puolestaan ovat yleensä hyvin vaikeita mitata tai todentaa, sillä ne toteutuvat tyypillisesti vasta pitkällä aikavälillä ja usean kehittämistoimenpiteen yhteisvaikutuksella.
Idea Vielä jäsentymätön. alustava aihio kehitettäväksi.
Investointi Kaikki sellainen kehittäminen, jossa kertaluonteisesti muutetaan toimintaa, palveluja jne. (eli investoidaan). Kustannus kohdistuu investointitileille ja aktivoidaan taseeseen ja poistetaan kirjanpidossa poisto-ohjelmansa mukaan.
Jatkuva oppiminen Jatkuvassa oppimisessa hankkeen työtapoja tarkastellaan ja kehitetään kokeiluilla jatkuvasti- Tällä tavoin hankkeen työskententelystä saadaan vähitellen tehokkaampaa, Jatkuva oppiminen menetelmälaarissa.
#menetelmät
Johtoryhmä - ohjausryhmä Vastaa koko kehitysaktiviteetista ja sen tuloksellisuudesta. Riittävää kokoonpanoa johtaa kehittämisalueesta päävastuullinen viranhaltija tai päävastuullisen toimielimen toimivaltaa käyttävä henkilö. Ainakin seuraavien roolien tulisi löytyä johto-/ohjausryhmästä:

- Puheenjohtaja: päävastuullinen viranhaltija tai toimielimen toimivaltaa käyttävä henkilö.
- Kehitysaktiviteetin omistaja :on yleensä pääsponsori sekä kehitysaktiviteetin pääasiallinen alullepanija.
- Palvelun omistaja: johtaja tai päällikkö, joka vastaa toimivallaan kehitettävästä palvelusta
- Toteuttavan organisaation edustajat
- Ylläpitävän organisaation edustaja
- Tuoteomistaja tai hankepäällikkö: valmistelee ja tuo asiat johtoryhmään/ohjausryhmään päätettäväksi
#projektijohtaminen #roolit #vastuut
Julkaisu Yksittäisen tuotantoonsiirron (version) sisältämät tuotokset. Julkaisun sisältöä hallitaan ja testataan, ja se käyttöönotetaan yhtenä kokonaisuutena. Ks. myös "tuotantoon siirto".
Jälkiarviointi (JA)
E: Post-project Evaluation (PE)
S: Projektutvärdering
Jälkiarviointi toteutetaan projektin päättymisen (P4-päätöksen) jälkeen riittävän ajan kuluttua (tyypillisesti 6–12 kk). Sen tarkoituksena on selvittää, saavutettiinko projektille asetetut hyötytavoitteet. Projektin omistaja vastaa jälkiarvioinnin suorittamisesta. Jälkiarvioinnin suorittamiseksi projektin hyötyjen tulee olla asettamisen aikana dokumentoitu ja määritelty mitattavina tavoitteina.
Kanban Jatkuva prosessiohjausmalli, virta työtehtäviä ilman ennalta määriteltyjä aikaikkunoita. Kanbanissa seurataan vain työtehtävän/tuotoksen tilaa. Aidosti ketterässä toiminnassa kanbania pyöritetään jatkuvana toimintona jatkuvien tiimien varassa. Tiimi ottaa jatkuvasyötteisesti uusia ominaisuuksia kehitettäväksi tuoteomistajan priorisoimasta kehitysjonosta, sitä mukaa, kun kaistaa vapautuu. ML
#menetelmät
Kehitysaihio/epic Kehitysaihio tai "epic" on ideasta toteutuskelpoiseksi työstetty aihio täsmennettäväksi täsmällisiksi ominaisuuksiksi, vaatimuksiksi, tuotoskuvauksiksi ja työsuoritteiksi.
#menetelmät
Kehitysjono Kehitysjono on prioriteetti- ja toteuttamisjärjestyksessä oleva työlista kaikista järjestelmään tulevista ominaisuuksista, toiminnoista, vaatimuksista, parannuksista ja korjauksista. Kehitysjonon tehtäviä poimitaan usein näkyville kanban-taululle tai sprint backlogille. Kehitysjonon lisäksi on tärkeää pitää silmällä edistymistä suhteessa tuotteen kokonaisuuteen. ML
#menetelmät
Kehityskohde Kehityskohde täsmentää vähintään yhden palvelun, prosessin tai tuotteen, jota kehitetään. Julkisen sektorin useissa ohjeissa kehityskohteiden perusjako on ydinpalvelu (-prosessi), tukipalvelu (-prosessi) ja hallintopalvelu (-prosessi).
Ketterä hankinta Ketterä hankinta tarkoittaa hankintaa, jossa ostetaan resursseja palvelusta vastaavan organisaation käyttöön. Näin hankinnan kohdetta ei tarvitse lyödä yksityiskohtaisesti lukkoon etukäteen, vaan tarjoajilta vaadittava osaaminen määritellään visio-, teknologia- ja toimintatapatasolla ja palvelun tarkka toteutustapa ratkaistaan vasta hankkeen aikana kokeilujen ja jatkuvan oppimisen myötä.
#menetelmät
Ketterä kokeilu Ketterällä kokeilumallilla pyritään edullisiin käytännön selvityksiin, kuten prototyyppeihin, ennen isompaa hankintaa tai järjestelmään sitoutumista.
#menetelmät
Ketterä toteutus Ketterä toteutusmalli soveltuu omaan kehitykseen tilanteessa, jossa markkinoilta ei löydy tarpeeseen sopivaa valmista ratkaisua tai tuotetta räätälöitäväksi.
#menetelmät
Kokonaisarkkitehti Kokonaisarkkitehti (kaupunki) / ICT-arkkitehti (toimiala) asettavat kehittämishankkeen raamit suhteessa koko Helsingin ja toimialan toiminta-, tieto- ja tietojärjestelmäkokonaisuuteen.
#roolit
Kokonaiskustannusten arviointi Hankintatermi, jolla tarkoitetaan tietyn hankinnan (esim. palvelun X sovelluskehitys) kokonaissumman arviointia sopimuskauden loppuun saakka. Vrt. kustannushyötylaskelma. ML
Korjaava toimenpide
E: Corrective Action
S: Korrigerande åtgärder
Korjaavilla toimenpiteillä tarkoitetaan toimia, joilla projektin havaittu tai ennustettu suunnitelmista poikkeava, eteneminen voidaan korjata suunnitelmien mukaiseksi. Ks. myös riskienhallinta ML
KPI/avainmittari Ylimmän tason avainmittari, jolla arvioidaan ylimmän tavoitteen kokonaissuoriutumista. Jos tavoitteella on tarkempia mittareita, KPI:n tulisi olla laskennallinen kooste näistä tarkemmista mittareista. KPI voidaan asettaa myös itsenäisesti noudattaen samoja periaatteita kuin muilla mittareilla.
#mittarit
Kriittinen polku
E: Critical Path
S: Kritisk linje
Kriittinen polku muodostuu aikataulullisesti toisistaan riippuvista projektin tehtävistä, jotka määrittelevät projektin lyhimmän mahdollisen keston. Jos kriittisellä polulla oleva tehtävä viivästyy, viivästyy koko projekti. Kriittinen polku voidaan kuvata jana-aikataulun (Gantt-kaavion) avulla
Kustannus-hyötyanalyysi
E: BusinessCase
S: Kostnads-nyttoanalys
Kustannus-hyötyanalyysi määrittelee projektin liiketoiminnallisen perustelun.Se tehdään projektin valmisteluvaiheessa ja tyypillisesti sitä tarkennetaan suunnitteluvaiheen aikana. Se kattaa ainakin arvion projektin ulkoisista ja sisäistä kustannuksista, sekä oletetuista taloudellisista ja muista hyödyistä, ja projektin riskeistä. Kustannus-hyötyanalyysi toimii projektin jälkiarvioinnin vertailukohtana.
#projektijohtaminen
Kustannushyötylaskelma Vertailu hankkeen kaikista rahallisista kustannuksista ja toisaalta aineellisista ja aineettomista hyödyistä, jota käytetään perusteluna hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta päätettäessä. ML
Käynnistysvaihe Perinteisen projektimallin ajanjakso siitä, kun hankkeen ohjaus/johtoryhmä on antanut luvan hankkeen käynnistymiselle siihen kun he päättävät toteutuksen aloittamisesta. Käynnistysvaiheessa laaditaan hankinta-asiakirjat, toteutetaan kilpailutus ja tarkennetaan hankesuunnitelmaa sekä perustetaan hankkeen hallintaympäristöt. 
#projejektijohtaminen
Käyttäjä Henkilö tai ryhmä, joka käyttää yhtä tai useampaa hankkeen tuotosta. #roolit
Käyttäjäpalaute Jatkuvaa käyttäjäpalautteen keruuta käytetään ketterän hankkeen laadunvarmistusmenetelmänä kehittämistyön aikana. ML
#menetelmät
Käyttäjätarina Käyttäjätarinassa palvelun vaatimus kuvataan käyttäjän näkökulmasta - kuka ominaisuutta tarvitsee, mihin ja miksi.
#menetelmät
Käyttökulu Yleensä sellaista kehittämisestä aiheutuva kulu, jossa ylläpidetään tai jatkuvasti kehitetään tai ylläpidetään olemassa olevaa toimintaa, palveluja jne.
Laadunvarmistus Riippumaton tarkistus, että tuotokset ovat tarkoituksenmukaisia tai vastaavat vaatimuksia. ML
Laajuus Hankkeen laajuus sisältää useita näkökulmia: sisällöllisellä laajuudella tarkoitetaan suunniteltujen tuotosten ja niiden vaatimusten kokonaisuutta; organisatorinen laajuus kertoo, mitkä organisaatiot käyttävät ja ylläpitävät hankkeen tuotoksia; asiaskuntalaajuus kertoo ne asiakasryhmät, jotka ovat hankkeen kohteena. Joskus voi tarvita myös ns. maantieteellistä laajuusmäärittelyä.
Laatu Perinteisessä hankemallissa laadulla tarkoitetaan vaatimuksenmukaisuutta, joka todennetaan hyväksyntäkriteerien täyttymisellä. Ketterässä mallissa pääasiallisina laadunvarmistuksen menetelminä käytetään valmiin määritelmää ja jatkuvaa käyttäjätyytyväisyyden mittaamista. ML
Linjaesihenkilö
E: Line Manager
S: Linjechef
Linjaesihenkilö on pysyvän organisaation ryhmän, osaston tai yksikön päällikkö, jolla on määritelty esimiestehtävä ja liiketoimintavastuu. Projektien näkökulmasta linjaesihenkilöt ovat projekteissa tarvittavien resurssien omistajia ja tyypillisesti toimivat ohjausryhmien jäseninä.
#roolit #vastuut
Linjatyö
E: Line Work
S: Linje arbete
Kaikki sellainen työ, jota ei voida katsoa kuuluvaksi projektityön piiriin (esim. hallinnolliset työt, linja-ja prosessityöt), ei täytä projektin kriteerejä. Se on useissa organisaatioissa ns. toimenkuvaan kuuluvaa työtä. Projekteihin osallistuvien henkilöiden kokonaistyöajassa on huomioitava sekä projektityö että linjatyö.
Lopetusvaihe
E: Closing Phase
S: Avslutsfas
Projektin lopetusvaihe sijoittuu porttien P3-P4 välille ja alkaa, kun projektin lopputuotokset on hyväksytty. Lopetusvaiheen aikana projektipäällikkö yhdessä projektiryhmän kanssa laatii projektin loppuraportin, sisältäen suunnitelman projektin jälkeisten liiketoimintahyötyjen arvioinnista. Lopetusvaiheen aikana varmistetaan, että vastuu projektin tuotoksista on siirretty pysyvälle organisaatiolle ja muut tarvittavat lopetustoimet on tehty. Lopetusvaihe päättyy porttiin P4, jossa loppuraportti hyväksytään.
#projektijohtaminen #portfoliojohtaminen
Loppuraportti
E: Final Report
S: Slutrapport
Loppuraportti on projektin lopetusvaiheessa laadittava yhteenvetoraportti. Loppuraportin dokumentoi projektipäällikkö yhdessä projektiryhmän kanssa. Se on yhteenveto projektin tähänastisesta onnistumisesta, kokemuksista ja projektissa opituista asioista. Loppuraportti hyväksytään projektin lopetuspäätöksen (P4) yhteydessä.
#projektijohtaminen #dokumentointi
Mittari Tavoitteelle asetettu mittari osoittaa kuinka hyvin tavoitteessa on onnistuttu. Mittari, mittaustapa ja mittaava taho asetetaan määriteltäessä itse tavoitetta.
Muutoshallinta Menettely, jolla varmistetaan, että kaikki hankkeen tavoitteisiin vaikuttavat muutokset on tunnistettu, arvioitu ja joko hyväksytty, hylätty tai lykätty. ML.
Muutospyyntö
E: Change Proposal
S: Ändringsförfrågan
Muutospyynnöllä tarkoitetaan ehdotettua muutosta projektin voimassa olevaan baselineen. Muutospyyntö voi koskea projektin laajuutta, aikataulua tai budjettia. Ehdotettujen muutosten vaikutukset arvioidaan, muutospyynnöt dokumentoidaan ja niiden hyväksymisestä päättää projektin omistaja/ohjausryhmä. Ulkoisen rahoituksen projekteissa rahoittaja päättää yleensä muutosehdotusten hyväksymisestä. Muutospyynnöistä (toteutetuista ja hylätyistä) pidetään muutoslokia
Muutostarve Muutostarve kuvaa käytännössä tavoitetilan ja nykytilan erotuksen. Se on konkreettisesti visualisoitu muutos verrattuna nykytilaan. Muutostarve käsittää muutokset prosesseihin, tietojärjestelmiin, tietovarantoihin ja teknologioihin.
Muutosten hallinta
E: Change Management (Change Control)
S: Ändringshantering
Projektin muutosten hallinnalla tarkoitetaan projektin laajuuteen, aikatauluun ja budjettiin kohdistuvien muutosehdotusten systemaattista käsittelyä. Muutosten hallinta alkaa projektin toteutuspäätöksestä (P2) ja päättyy projektin lopetukseen (P4). Muutosten hallinta on hyvä erottaa käsitteellisesti projektin muutosjohtamisesta, jota tarvitaan organisatoristen muutosten onnistuneeseen läpivientiin
Muutosvastaava Henkilö tai ryhmä, jolle ohjausryhmä voi delegoida muutospyyntöjen käsittelyn erikseen sovittavien reunaehtojen puitteissa. Suurista, hankkeen aikatauluun, kokonaiskustannuksiin ja laajuuteen merkittävästi vaikuttavista muutoksista päättää aina johtoryhmä.  #roolit #vastuut
MVP, minimun viable product MVP:llä tarkoitetaan juuri riittävää määrää (vähimmäismäärä) toiminnallisuutta, jolla palvelu on käytettävissä. Ideana on optimoida panos-hyötysuhdetta ja keskittyä käyttäjien kannalta oleellisimpiin toiminnallisuuksiin ja jättää pienten käyttäjäryhmien tarvitsemien tai vähän käytettyjen toiminnallisuuksien kehittäminen vähemmälle. #menetelmät
Määräraha Vuosittainen käyttökohteeseen osoitettu määräraha kaupungin talousarvion joiltakin momenteilta.
Nettobudjetti Talousarvion kohta on nettobudjetoitu, kun sille on asetettu tavoiteltu tulojen ja kustannusten erotus. Sekä tulot että kustannukset voivat vaihdella, kunhan erotus pysyy samana.
Nykytila Nykytila on ajantasainen kuvaus juuri sillä hetkellä vallitsevaan prosessi-/toimintakenttään, tietojärjestelmiin, tietovarantoihin ja teknologioihin. Ks. myös tavoitetila
Ohjausryhmä
E: Steering Group
S: Styrgrupp
Projektin omistajan tueksi nimetty ryhmä, jonka kaksi pääroolia on projektin resursoinnin ja hyötytavoitteiden toteutumisen varmistaminen. Ohjausryhmä tekee merkittävät päätökset koskien projektin laajuutta, kustannuksia, resursseja ja aikataulua ja näitä koskevia muutoksia. Projektin omistaja tai hänen nimeämänsä henkilö toimii ohjausryhmän puheenjohtajana. Jokaisella ohjausryhmän jäsenellä tulee olla selkeästi kuvattu lisäarvo ja rooli projektin ohjaamiselle. Pienimmillään ohjausryhmä voi koostua omistajasta ja projektipäälliköstä. #roolit #vastuut
Ohjaussopimus
E: Steering Plan
S: Styrplan
Projektin ohjaussopimuksessa esitetään, kuinka projektin toteutusta tullaan ohjaamaan ja kuvataan tyypillisesti ohjaukseen osallistuvien henkilöiden roolit, vastuut, tehtävät ja valtuudet projektin onnistumisen varmistamiseksi sekä projektin ohjausryhmätyön käytännöt. Projektin ohjaukseen voi osallistua ohjausryhmän jäsenten lisäksi muitakin henkilöitä. #roolit #vastuut #projektijohtaminen
Ohjelma (2-taso)
E: Program
S: Program
Ohjelma koostaa teemoja täsmällisemmiksi toisiinsa liittyviksi tavoitteiksi ja siksi se myös sisältää ohjelmalle määritellyt avainmittarit eli KPI:t. Ohjelmaa johdetaan koordinoidusti ja sen avulla tavoitellaan laajaa päämäärää. Ohjelman kesto on tyypillisesti joitakin vuosia - strategisista päämääristä johdetut kaupunkitasoiset strategiset ohjelmat asetetaan yleensä koko strategia- ja valtuustokauden kestäviksi. Myös muun laajan päämäärän tavoittamiseksi voidaan perustaa ohjelma.
Ohjelman johtamisessa korostuvat kokonaisuuden, sidosryhmien ja hyötytavoitteiden ja muutosjohtaminen. Tällä hetkellä ohjelma-sanaa käytetään Helsingin kaupungilla useista erilaisista työ-, projekti-ja toimenpidekokonaisuuksista. Projektimallin piirissä pyritään kuitenkin käyttämään ohjelma-termiä vain useita projekteja sisältävästä kokonaisuudesta.
#portfoliojohtaminen
Ohjelmapäällikkö - hankepäällikkö - projektipäällikkö Johtaa ohjelmaa /hanketta/projektia. Valmistelee ja esittelee ohjelmansa/hankkeensa/projektinsa asiat johto-/ohjausryhmälleen. #roolit #vastuut
Omistajuuden ja tuotantoon/käyttöön siirto Tuotosten omistajuuden siirto palvelusta vastaavalle tapahtuu perinteisessä hankemallissa käyttöönottovaiheen aikana.  Hankkeeseen voi kuulua useampiakin tuotantoon siirtoja (vaiheistettu toimitus). Lopullinen tuotantoon siirto tapahtuu käyttööonottovaiheessa.
Osaprojekti
E: Sub-project
S: Delprojekt
Projekti jaetaan tarvittaessa osaprojekteihin, jotta kokonaisuuden vastuuttaminen ja hallinta helpottuvat. Jokaisella osaprojektilla on oma osaprojektipäällikkönsä, joka vastaa osaprojektin suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista koko projektin projektipäällikölle. #projektijohtaminen #roolit #vastuut
Palvelun omistaja Omistaja on vastuussa asiakastarpeen määrittelystä ja toteutumisesta ja siitä, että hanke saavuttaa tavoitteensa, ja että se tuottaa suunnitellut hyödyt. Hän varmistaa, että hanke keskittyy toiminnan kannalta lisäarvon tuottamiseen ja että sillä on selvä valtuutus ja varmistaa, että työ on johdettua. Omistaja voi johtoryhmän lisäksi olla myös ohjausryhmän puheenjohtaja. #roolit #vastuut
Palvelusta vastaava Ks. tuoteomistaja.
Palvelutasotavoitteet Palvelutasotavoitteet (SLT) määrittävät, millaista käytössäoloa, tukea sekä reagointia palvelupyyntö- ja virhetilanteissa palvelulta ja sitä ylläpitävältä organisaatiolta odotetaan. Palvelutasotavoitteet määritellään palvelun kriittisyyden mukaan, ja niiden pohjalta tehdään palvelutasosopimus (SLA).
Perinteinen hankeohjaus Hankepäällikkövetoinen suunnittelua korostava ohjaustapa, joka edellyttää vahvaa muutoshallintaa ja tarkemman tason päätöksen tekoa johto/ohjausryhmässä. Johto-/ohjausryhmä asettaa kokonaistavoitteen, ja hankepäällikkö määrittelee tarkat etukäteissuunnitelmat vaiheittain. #projektijohtaminen
Perinteinen malli Perinteinen malli sopii parhaiten sellaisiin hankkeisiin, joista tiedetään tarve ja haluttu lopputulos hyvällä varmuudella jo ennen toimeksiantoa. Perinteisen mallin tehtävänä on varmistaa, että tavoiteltu lopputuotos saadaan aikaiseksi ennalta määriteltyjen reunaehtojen puitteissa. Itse toteutus voidaan tehdä sekä iteratiivisesti että ns. vesiputouksena. Kyseessä on usein laaja investointihanke, jonka koko ja/tai monimutkaisuus vaatii selkeää hankejohtamista ja raportointia. #projektijohtaminen
Poikkeama
E: Deviation
S: Avvikelse
Poikkeamalla tarkoitetaan projektin havaitun tai ennustetun etenemisen eroa voimassa olevaan suunnitelmaan (baselineen) nähden. Poikkeama voi liittyä projektin tuotosten laajuuteen, laatuun, projektin aikatauluun tai kustannuksiin. Poikkeamiin pyritään reagoimaan mahdollisimman aikaisin. Ks. korjaava toimenpide.
Portfolio/salkku/kehitysportfolio Organisaation työkalu valintojen tekemiseen ja luokitteluun. Kehitysportfolio muodostaa hierarkian sekä verkon teemoista, ohjelmista, hankkeista, projekteista ja jatkuvasta kehittämisestä. Portfolio liittyy organisaation strategia- ja suunnitteluprosessiin sekä budjetointiin. #portfoliojohtaminen
Portfoliopäällikkö/salkunhaltija Vastaa portfolionsa eli salkkunsa sisällöstä, sen laadusta sekä raportoinnista. #roolit #vastuut
Projekti
E: Project
S: Projekt
Projekti on linjatyöstä erillinen kertaluonteinen tehtäväkokonaisuus, joka toteutetaan ennalta määritellyn lopputuotoksen aikaansaamiseksi. Projektilla on hyötytavoitteet, tuotostavoitteet, toteutuksen tavoitteet (laajuus-, aikataulu-ja kustannustavoite) ja oma tilapäinen organisaatio.
Projektiehdotus
E: Project Proposal
S: Projektförslag
Ehdotus projektin asettamiseksi perustuu havaittuun muutostarpeeseen tai ideaan. Projektiehdotus voidaan esimerkiksi johtaa suoraan strategiasta, se voi syntyä asiakkaan tarpeesta tai toimintaympäristön muutoksesta. Projektiehdotuksesta kuvataan perustiedot, hyötytavoitteet ja muut alkuvaiheessa tiedossa olevat lähtökohdat. Projektiehdotuksen hyväksyminen (P0-päätös) käynnistää projektin valmisteluvaiheen. #projektijohtaminen
Projektien priorisointi
E: Project Prioritization
S: Projekt prioritering
Projektisalkun tasolla tehtäviä systemaattisia päätöksiä siitä, mitkä projektit ovat tärkeimpiä ja toteutetaan ensin. Projektin prioriteetti riippuu siitä, kuinka tärkeä tai kiireellinen projekti on verrattuna organisaation strategiaan ja muihin projekteihin. #projektijohtaminen #portfoliojohtaminen
Projektijohtamismalli
E: Project Management Model
S: Projektledningsmodell
Projektijohtamismallilla tarkoitetaan organisaatiokohtaista, systemaattista johtamismallia, jota sovelletaan aina kun tehtäväkokonaisuus toteutetaan projektina. Siinä kuvataan organisaation projekteja koskeva päätöksentekoprosessi, projekteihin liittyvät roolit ja vastuut sekä projektinjohtamisen käytännöt, prosessit ja käytettävät dokumentit ja työkalut. #projektijohtaminen
Projektijohtamismallin perusrakenne
E: Project Management Model Framework
S: Projektledningsmodellsram
Projektijohtamismallin perusrakenne kuvaa yleisellä tasolla projektin elinkaaren vaiheet, niihin liittyvät päätöksentekopisteet (projektisalkunhallinnan taso), projektijohtamisen prosessit (projektinjohtamisen taso) ja projektin toteutustyön esimerkkivaiheistuksen (projektin toteutustaso). #projektijohtaminen #portfoliojohtaminen
Projektikuvaus
E: Project Charter (Project Description, Set up Letter)
S: Projektdirektiv
Projektikuvaus laaditaan projektin valmisteluvaiheessa P0-päätöksen jälkeen. Sen tarkoituksena on kuvata, miksi projekti tulisi toteuttaa. Sisällöstä vastaa projektin omistaja. Projektikuvaukseen tiivistetään mahdollisista esiselvityksistä ja kustannus-hyötyanalyysistä saatavat tiedot. Projektikuvaus hyväksytään päätöksentekopisteessä P1. Projektikuvaus toimii lähtötietona projektisuunnitelman laatimiselle. #projektijohtaminen
Projektin elinkaaren vaihe
E: Project Lifecycle Phase
S: Projektlivcykelfas
Projektijohtamismallissa projektin elinkaari jakautuu neljään päävaiheeseen: valmistelu, suunnittelu, toteutus ja lopetus. Jokainen vaihe alkaa ja päättyy päätöksentekopisteeseen (P). Projektin elinkaaren vaiheet liittyvät projektinjohtamisen prosesseihin, jotka voivat ulottua yli useamman vaiheen. #projektijohtaminen
Projektin laajuus
E: Project Scope
S: Projekt omfattning
Projektin laajuus kattaa ne työt ja tuotokset, ja vain ne, jotka on sovittu projektin omistajan tai asiakkaan kanssa toteutettavaksi, jotta saavutetaan sovitut hyötytavoitteet. Projektin laajuutta kannattaa selkiyttää määrittelemällä, mitä projektiin ei sisälly. Laajuutta voidaan muuttaa vain projektin omistajan (ja ohjausryhmän) päätöksellä. #projektijohtaminen
Projektin omistaja (projektin tilaaja)
E: Project Owner (Project Sponsor)
S: Projektägare (Projektbeställare)
Projektin omistaja asettaa projektin. Hän on se henkilö, jolla on suurin motiivi projektin toteuttamiselle ja suurimmat hyötyodotukset. Projektin omistaja toimii yleensä ohjausryhmän puheenjohtajana tai nimeää tämän. Projektin omistajalla on aina vastuu koko projektista. Hän määrittelee projektin hyötytavoitteet, hyväksyy projektisuunnitelman, hyväksyy poikkeamat ja muutokset suunnitelmiin ja tukee projektipäällikköä projektin onnistumiseksi. #projektijohtaminen #roolit #vastuut
Projektin ositus
E: Work Breakdown Structure (WBS)
S: Arbetsfördelningsstruktur
Projektin osituksella jaetaan projekti pienempiin osakokonaisuuksiin suunnitteluvaiheessa. Ositus kuvaa tarkoituksenmukaisella tarkkuustasolla projektin sisällön ja laajuuden. Sen avulla voidaan mm.tunnistaa tarvittavat resurssit ja laatia realistinen aikataulu ja budjetti projektille. Ositus voidaan tehdä eri näkökulmista. Projekti voidaan osittaa mm. tuotosten ja tehtävän työn näkökulmasta. Projektin ositusrakenne muodostaa tarkentuvan hierarkian,jossa tasoja voivat olla projekti, osaprojekti, tehtäväkokonaisuus ja tehtävä. Jokainen aleneva ositustaso muodostuu aina yksityiskohtaisemmin määritellyistä töistä ja tehtävistä. #projektijohtaminen
Projektin resurssienhallinta
E: Project Resource Management
S: Projektresurshantering
Resursseilla tarkoitetaan kaikkia projektin toteutettavaksi tarvittavia panostuksia, kuten henkilöiden työaikaa, ulkoisiin kustannuksiin tarvittavia rahavaroja, tiloja, laitteita jne. Resurssienhallinnan tarkoituksena on tunnistaa, analysoida ja aikatauluttaa projektin resurssitarpeet, hankkia tarvittavat resurssit sekä seurata ja ohjata resurssien käyttöä. Projektin resurssienhallintasuunnitelma on osa projektisuunnitelmaa, ja resurssien käytön seuranta jatkuu läpi projektin. #projektijohtaminen
Projektin riski
E: Project Risk
S: Projektrisk
Projektin riski on epävarma tapahtuma, jolla on tietty toteutumistodennäköisyys ja jolla on toteutuessaan vaikutus projektin aikatauluun, kustannuksiin, tuotoksen laajuuteen tai laatuun tai projektin hyötytavoitteiden toteutumiseen.Projektiin liittyy aina sekä hyötytavoitteisiin kohdistuvia että toteutuksen riskejä. Hyötytavoitteisiin kohdistuvia riskejä arvioidaan projektin valmisteluvaiheessa kustannus-hyötyanalyysin yhteydessä, ja niistä kantaa vastuun projektin omistaja. Projektin toteutukseen liittyviä riskejä tunnistetaan ja analysoidaan sekä laaditaan riskienhallintasuunnitelma projektin suunnitteluvaiheen aikana. #projektijohtaminen
Projektin tavoitteiden hierarkia
E: Hierarchy of Project Objectives
S: Hierarki för projektmål
Projektin tavoitteiden hierarkialla kuvataan erilaisia suoria tai välillisiä tavoitteita. Eri hierarkiatasojen tavoitteiden tunnistaminen kussakin projektissa on erityisen tärkeää siksi, että eri hierarkiatasojen tavoitteilla on omat vastuuhenkilönsä. Tavoitteiden hierarkia on seuraava:
1.Vaikuttavuustavoiteet, kuten esimerkiksi ihmisten hyvinvointi, työllistyminen, syrjäytymisen estäminen, kasvava kaupunki tai muu yhteiskunnallinen hyöty
2.Hyötytavoiteet, kuten esimerkiksi strategiset hyödyt, kustannussäästöt tai toiminnan tehostuminen, joka saadaan aikaiseksi konkreettisella muutoksella organisaation toiminnoissa, uusilla käytännöillä tai muutoksella rakenteisiin
3.Tuotostavoitteet ja niihin liittyvät laatu-ja laajuustavoitteet
4.Toteutuksen tavoitteet, kuten aikataulu-ja kustannustavoitteet
#projektijohtaminen
Projektin tilanne
E: Project Status
S: Projektstatus
Projektin tilanne tai status kertoo tietoja projektin etenemisestä, esimerkiksi minkä päätöksentekopisteen (P0-P4) projekti on ohittanut tai onko projekti keskeytetty. Tilannetietoihin voi sisältyä myös budjettiin tai aikatauluun liittyviä asioita. #projektijohtaminen
Projektinjohtaminen
E: Project Management (PM)
S: Projektledning
Projektinjohtaminen viittaa yksittäisen projektin johtamiseen, projektin asettamisesta projektin lopettamiseen ja jälkiarviointiin. Projektinjohtaminen on kokonaisprosessi, johon liittyy erilaisten tietojen, taitojen, työkalujen ja menetelmien soveltamista, jonka tuloksena projekti saadaan johdettua tavoitteiden mukaisiin tuotoksiin ja hyötyihin. Projektinjohtaminen sisältää myös projektiryhmän jäsenten ohjauksen ja projektin yleisten asioiden hallinnoinnin. PMI:n Project Management Body of Knowledge (PMBoK) -standardi kuvaa yksityiskohtaisesti projektinjohtamisen sisältöjä. #projektijohtaminen
Projektinjohtamisen prosessit (prosessiryhmä)
E: Project Management Process (Process Group)
S: Projektledningsprocess
Projektijohtamismallissa projektinjohtamisen prosessit ovat asettaminen, suunnittelu, toteutuksen ohjaus ja lopetus. Prosessit ulottuvat läpi koko projektin elinkaaren ja voivat ulottua yli useamman projektin vaiheen. Projektinjohtamisen prosessit asettuvat painotuksiltaan kronologiseen järjestykseen, mutta toteutuvat kuitenkin vahvasti limittäin tai eri vaiheissa. Periaate vaiheista ja prosesseista (prosessiryhmistä) on PMI:n Project Management Body of Knowledge (PMBoK) -standardin ja ISO 21500 -standardin mukainen.
Projektiorganisaatio
E: Project Organization
S: Projekt organisation
Projektiorganisaatio on perusorganisaatiota täydentävä kertakäyttöinen organisaatio, jolla tuetaan pysyvien rakenteiden toimintaa. Tilapäinen projektiorganisaatio vastaa uuden menetelmän, palvelun, tuotteen tai järjestelmän kehittämistyöstä, minkä jälkeen lopputulos siirtyy perusorganisaation käyttöön ja vastuulle. Kertakäyttöinen projektiorganisaatio puretaan, kun tehtävä on suoritettu ja projekti päättyy. Projektiorganisaation koko voi vaihdella paljonkin projektin laajuudesta riippuen. Henkilöt (=resurssit) tulevat suorittamaan projektiin määrättyjä tehtäviä, jonka jälkeen he siirtyvät toiseen tehtävään joko organisaation toisessa projektissa tai sen ulkopuolella. Projektiorganisaation kokoonpano voi koostua projektiryhmän ja ohjausryhmän lisäksi myös erityisasiantuntijoista tai muista tukiryhmistä.
Projektipäällikkö
E: Project Manager
S: Projektledare
Projektipäällikkö nimetään viimeistään projektin suunnittelupäätöksen P1 yhteydessä. Projektipäällikkö vastaa projektisuunnitelman laatimisesta ja projektin operatiivisesta johtamisesta hyväksytyn projektisuunnitelman mukaan. Projektipäällikkö ohjaa projektiryhmän työskentelyä ja raportoi projektin etenemisestä projektin omistajalle ja ohjausryhmälle.
Projektiryhmä
E: Project Group
S: Projektgrupp
Projektiryhmä koostuu henkilöistä, jotka ovat vastuussa projektin konkreettisesta toteutustyöstä. Projektiryhmän jäsenet ovat projektipäällikön työnjohdon alaisuudessa projektin ajan ja he raportoivat projektipäällikölle työn edistymisestä. Projektiryhmään ei tule nimetä sellaisia henkilöitä, joiden projektille tarvittava työpanos on hyvin vähäinen ja se liittyy heidän normaaliin työhönsä (esimerkiksi lakimies kommentoi sopimusluonnoksia).
Projektiryhmänjäsen
E: Project Group Member
S: Projektgrupp medlem
Henkilö, joka on nimetty projektiryhmään ja jolla on määritetty vastuu projektin toteutustyöstä sekä tarvittava osaaminen ja työaikaa tehtävien toteutukseen. Projektiryhmän jäsenet raportoivat projektitehtävistä projektipäällikölle.
Projektisalkku (projektiportfolio)
E: Project Portfolio
S: Projektportfölj
Organisaation projektisalkku koostuu kaikista samanaikaisesti käynnissä olevista projekteista (ja ohjelmista). Projektisalkun projektien avulla tuetaan organisaation strategisten tavoitteiden saavuttamista. Koska ehdotetut projektit kilpailevat samoista resursseista, projektisalkkutasolla tehdään viime kädessä priorisointipäätökset siitä, mitkä projektit saavat edetä.Jokaisesta projektisalkusta vastaa nimetty projektisalkun johtoryhmä, joka tarkastelee säännöllisesti projektisalkun tilannetta ja tekee tarvittavat päätökset.(KYMPissä projektisalkuista vastaavia johtoryhmiä ei ole vielä määritelty.)
Projektisuunnitelma
E: Project Plan
S: Projektplan
Projektisuunnitelma laaditaan projektin suunnitteluvaiheessa G1-päätöksen jälkeen. Hyväksytty projektikuvaus toimii lähtötietona projektisuunnitelman laatimiselle. Projektisuunnitelma on realistinen suunnitelma projektin toteuttamiseksi, sisältäen muun muassa kuvauksen projektin laajuudesta ja rajauksista, projektin aikataulun, budjetin ja organisoinnin. Projektisuunnitelma hyväksytään pää-töksentekopisteessä G2. Hyväksytty projektisuunnitelma toimii vertailukohtana (baselinena) projektin edistymisen seurannalle ja muutostenhallinnalle. Projektisuunnitelmaa voidaan muuttaa vain projektin omistajan (ja ohjausryhmän) päätöksellä.
Projektitoimisto (projektitoiminnan tuki)
E: Project Management Office (PMO)
S: Projektkontor
Projektitoimisto on yksikkö, asiantuntijaryhmä tai henkilö, joka on vastuussa projektimallin ja projektijohtamisen menetelmien kehittämisestä, ylläpitämisestä ja tukemisesta. Lisäksi projektitoimisto tyypillisesti vastaa projektinjohtamisen osaamisen kehittämisestä (yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa) sekä projekti-salkunhallinnan prosessien kehittämisestä, ylläpitämisestä ja tukemisesta.KYMPissä projektitoimiston tehtävistä vastaa alkuun Kehittämispalveluiden ja Tietohallintopalveluiden yhteinen palvelukonsepti Muutostoimisto.
Projektityyppi
E: Project Type
S: Projekttyp
Projektityyppi on jokaiseen projektiin liitettävissä oleva metatieto. Projektityyppi-tietoa käytetään mm. projektisalkkunäkymien luomisessa. Eri projektityypeille voidaan määritellä erilaisia toteutusmalleja sekä muuta tyyppikohtaista ohjeistusta projektin toteutusvaiheeseen. KYMPin projektityypit on kuvattu Projektiohjeessa.
Prosessi Määritelty joukko aktiviteetteja, jotka on suunniteltu tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Prosessi ottaa yhden tai useampia syötteitä, ja muuttaa ne määritellyiksi tuloksiksi.
Prosessi
E: Process
S: Process
Prosessi on toistuva, toisistaan riippuvien tehtävien muodostama tehtäväketju, jonka tuotoksena voi syntyä esimerkiksi palvelu tai tuotos. Organisaation prosessit kuvataan usein prosessikuvauksin, jotta ne voidaan toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti. Projektit eroavat prosesseista siten, että projektit ovat ainutkertaisia ja tilapäisiä. Projektien johtamisessa ja toteutuksessa hyödynnetään kuitenkin prosesseja.
Prototyyppi Ketterässä hankkeessa palvelun alfaversio. Yksinkertainen mallinnus tulevasta palvelusta, jolla testataan toisaalta käyttäjätarpeiden täyttyminen ja toisaalta selviytyminen tärkeimmistä teknisistä riskeistä. Prototyypissä ei pyritä julkaisukelpoiseen palveluun, vaan se jää yleensä hyvin pienen testikäyttäjäryhmän piiriin. Alfaversio (prototyyppi) menetelmälaarissa.
Päätöksentekopiste (Portti, P)
E: Decision Point (Gate, G)
S: Beslutspunkt (Port)
Päätöksentekopiste eli portti (P) on projektin elinkaaren vaiheiden alkuun ja loppuun sijoittuva ajanhetki, jolloin tehdään päätös projektin etenemisestä. Projektijohtamismallissa on viisi porttia; P0, P1, P2, P3, P4. KYMPin projektijohtamismallissa määritellään, millä organisaatiotasolla mikäkin porttipäätös (P0-P4) tehdään. Jokaisessa päätöksentekopisteessä tehdään päätös, saako projekti edetä seuraavaan vaiheeseen, lopetetaanko projekti, tar-vitaanko päätöstä varten lisäselvityksiä tai pysäytetäänkö projekti tilapäisesti (esimerkiksi odottamaan päätöksiä, tuotoksia tai resursseja muualta).
Päätöspiste Ajankohta, jolloin johto/ohjausryhmä tekee hanketta koskevia päätöksiä, esimerkiksi hankinnan käynnistämisestä, hankintapäätöksestä ja toteutuksen hyväksymisestä. Päätöspisteet merkitään suunnitelmiin ”salmiakkeina”.
Päätösportti - toll gate Portfolion päätösportilla (toll gate) osoitetaan tärkeiden päätösten ajankohdat, sekä päättävä taho. Paatösporttiin liitetyistä tiedoista on siis käytävä ilmi, mistä rajapyykissä päätetään, kenen toimesta ja millä valtuuksin.
Rahankäyttöpäätös Rahankäyttöpäätös tehdään hankkeelle määrärahat myöntäneen viranhaltijan toimesta (esimerkiksi tietohallintopäällikkö). Vasta rahankäyttöpäätös mahdollistaa hankkeelle hankintapäätöksen toimeenpanon. Ilman rahankäyttöpäätöstä hankinnan toimeenpanoa ei ole kohdennettu vuosittaisiin määrärahoihin.
Rahankäyttöpäätös Hankkeelle määrärahat myöntänyt viranhaltija (esim. tietohallintopäällikkö) tekee rahankäyttöpäätöksen. Vasta rahankäyttöpäätös mahdollistaa hankkeelle hankintapäätöksen toimeenpanon. Ilman rahankäyttöpäätöstä hankinnan toimeenpanoa ei ole kohdennettu vuosittaisiin määrärahoihin.
RAID RAID tarkoittaa ohjelman/hankkeen/projektin seuraavia seurantatietoja:
Riskit
Oletukset
Ongelmat
Riippuvuudet
(RAID = risks, assumptions, issues, dependencies)
Rajapyykki - milestone Portfolion rajapyykillä (milestone) asetetaan tavoiteajankohta ohjelman tai hankkeen välitavoitteille (ja vastaavalle mittarille). Rajapyykkiin määritellyistä tiedoista on siis käytävä ilmi mitä rajapyykkiin mennessä on oltava valmiina ja kenen toimesta valmistuminen todetaan, otetaan vastaan ja hyväksytään (käyttäen mitä valtuuksia).
Rajaukset
E: Limitations
S: Avgränsningar
Projektin rajaukset kuvaavat sellaisia projektin lähellä olevia tai siihen riippuvuussuhteessa olevia tehtäviä (tai muita projekteja), jotka eivät kuulu kyseisen projektin laajuuteen. Rajausten kuvaamisen avulla täsmennetään projektin laajuutta.
Ratkaisuarkkitehti Asettaa ja tarkentaa ylätason hankkeen toteutuksen raamit kokonaisarkkitehtuurin linjauksen mukaisesti ja dokumentoi pääasialliset vaihtoehdot kehityshankkeen mahdollisiksi lähtötilanteiksi yhdessä kokonaisarkkitehdin/ICT-arkkitehdin kanssa.
Ratkaisulinjaus Vaihtoehdoista tehdään johtopäätökset ja valitaan etenemistapa ja ratkaisulinjaus kehityshankkeelle. Ratkaisulinjaus siis karsii vaihtoehdot periaatteessa yhteen kokeiltavaan tai toteutettavaan vaihtoehtoon. Ratkaisulinjaukset menetelmälaarissa. ML
Reunaehdot Ratkaisulla on aina ulkoa tulevia reunaehtoja, joihin pitää sopeutua. Tärkeimmät reunaehdot tulevat EU-asetuksista, EU-direktiiveistä ja kansallisista laeista. Kokonaisarkkitehtuurilinjaukset rajaavat valittavia teknologioita, tietovarantoja liittyviä järjestelmiä ja prosessimuutoksia. Toimittajahallinta rajaa toimittajakenttää. Ratkaisulle asetetaan yleensä saatavuus- ja suorituskykyreunaehtoja sekä käytettävyysreunaehtoja esimerkiksi liittyen esteettömyyteen. Reunaehdot menetelmälaarissa.
Riippuvuudet Hankkeella voi olla ulkoisia tai sisäisiä riippuvuuksia. Ulkoiset riippuvuudet kuvataan tiekartassa. Näitä ovat esimerkiksi riippuvuudet eri asiakassegmentteihin, muihin järjestelmiin ja muihin prosesseihin ja muihin organisaatioihin. Sisäiset riippuvuudet tarkoittavat hankkeen osien tai tehtävien riippuvuutta toisistaan, esim. tuotoksen C tekeminen ei voi alkaa ennen kuin tuotokset A ja B ovat valmiit. Tuotosten välisiä riippuvuuksien kuvaamisessa voidaan käyttää esimerkiksi PERT -menetelmää. Hankepäällikkö kontrolloi sisäisiä riippuvuuksia. Ulkoiset riippuvuudet eivät ole hankepäällikön kontrollissa, esimerkiksi toisesta hankkeesta tarvittavien tuotosten tekeminen. Tiekartta ja riippuvuuskaavio (PERT) menetelmälaarissa.
Riski Epävarma tapahtuma tai tapahtumien joukko, joka toteutuessaan vaikuttaa hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen. Riskiä arvioidaan sekä havaitun uhan tai mahdollisuuden toteutumisen todennäköisyydellä, että vaikutuksen laajuudella tavoitteisiin nähden. Risken hallinta menetelmälaarissa.
Riskien toimenpidesuunnitelma
E: Risk Response Plan
S: Riskhanteringsplan
Projektin riskien toimenpidesuunnitelma on dokumentti, johon kuvataan projektin tunnistetut riskit, niiden arvioidut todennäköisyydet ja vaikutukset. Lisäksi riskien toimenpidesuunnitelma sisältää toimenpiteet riskien ehkäisemiseksi ja pienentämiseksi, tai miten niiden toteutumisen voidaan varautua, sekä toimenpiteisiin liittyvät vastuut.
Riskienhallinta Periaatteiden, menettelytapojen ja prosessein systemaattinen käyttö riskejä tunnistettaessa ja arvioitaessa, sekä vastatoimenpiteitä suunniteltaessa ja käyttöönotettaessa. Risken hallinta menetelmälaarissa.
Riskiloki Kooste tunnistetuista riskeistä ja niiden aiheuttajista, statuksista, riskinhallintatoimenpiteistä ja historiatiedoista. Risken hallinta menetelmälaarissa.
Riskin todennäköisyys Arvioitu todennäköisyys sille, että kyseinen uhka tai mahdollisuus todella toteutuu sisältäen myös arvion sen yleisyydestä. Risken hallinta menetelmälaarissa.
Riskin vaikutus Tietyn uhan toteutunut tai ennakoitu seuraus. Riskien vaikutusta arvioidaan asteikolla matala/keskinkertainen/korkea. Risken hallinta menetelmälaarissa.
Salkku, portfolio Kaikki organisaation, organisaatioryhmän tai organisaatioyksikön toimeenpanemat ohjelmat ja yksittäiset hankkeet.
Scrum Iteraatiomalli. Kehittäminen palastellaan 1-4 viikon mittaisiin peräkkäisiin minikokonaisuuksiin, eli sprintteihin. Scrum malli edellyttää Kanban-ohjausta enemmän formaalisuutta, kuten kattavan valmiin määritelmän jokaiselle kehitettävälle ominaisuudelle ja toimivalle tuoteversiolle ja kattavat käyttäjätarinat eli käytännössä ominaisuuskuvaukset. Scrum tuo jämäkkyyttä ominaisuuksien määrittelyyn ja rauhoittaa tiimille riittävän pituiset, mutta silti nopeasykliset kehitysjaksot. Tuoteomistajan ja kehittäjätiimin kollaboraatio korostuu. Scrum ja kaikki muutkin ketterät menetelmät edellyttävät riittävää kokonaissuunnittelua. Tarkka vaihesuunnittelu ei kuulu Scrumiin, vaan samaa asiaa hoitaa sprint backlog.
Scrum-ohjaus Iteraatiomalli. Kehittäminen palastellaan 1-4 viikon mittaisiin peräkkäisiin minikokonaisuuksiin, eli sprintteihin. Scrum malli edellyttää Kanban-ohjausta enemmän formaalisuutta, kuten kattavan valmiin määritelmän jokaiselle kehitettävälle ominaisuudelle ja toimivalle tuoteversiolle ja kattavat käyttäjätarinat eli käytännössä ominaisuuskuvaukset. Scrum tuo jämäkkyyttä ominaisuuksien määrittelyyn ja rauhoittaa tiimille riittävän pituiset, mutta silti nopeasykliset kehitysjaksot. Tuoteomistajan ja kehittäjätiimin kollaboraatio korostuu. Scrum ja kaikki muutkin ketterät menetelmät edellyttävät riittävää kokonaissuunnittelua. Tarkka vaihesuunnittelu ei kuulu Scrumiin, vaan samaa asiaa hoitaa sprint backlog.
Seuranta
E: Monitoring
S: Uppföljning
Projektin seurannalla tarkoitetaan projektin etenemisen toteamista, analysointia, ennustamista ja raportointia. Projektin tilannetta verrataan suhteessa voimassa olevaan suunnitelmaan (baselineen).
Sidosryhmien hallintasuunnitelma
E: Stakeholder Management Plan
S: Hanteringsplan för intressenter
Projektin sidosryhmien hallintasuunnitelma on dokumentti, jossa analysoidaan projektin eri sidosryhmien tarpeita ja vaikutuksia ja luokitellaan sidosryhmiä analyysin perusteella. Lisäksi sidosryhmien hallintasuunnitelmassa kuvataan suunnitellut sidosryhmien hallintatoimenpiteet, kuten viestintä, osallistaminen ja vaikuttaminen, sekä toimenpiteisiin liittyvät vastuut. Sidosryhmien hallinta koh-distuu tyypillisesti projektiorganisaation ulkopuolisiin sidosryhmiin.
Sidosryhmä
E: Stakeholder (Interest Group)
S: Intressent
Projektin sidosryhmiä ovat kaikki henkilöt, ryhmät, organisaatiot tai muut tahot, jotka voivat vaikuttaa projektiin tai joihin projekti vaikuttaa. Ohjausryhmän jäsenet edustavat usein projektin tärkeitä sidosryhmiä. Sidosryhmät eivät aina osallistu aktiivisesti projektin toteuttamiseen. Sidosryhmät voivat olla joko aktiivisia tai passiivisia projektin suhteen ja heidän asennoitumisensa voi olla positiivista, neutraalia tai negatiivista.
Siirtomääräraha Edellisen vuoden määräraha, joka on siirretty käytettäväksi seuraavana vuonna.
Sponsori Useimmiten kehitysaktiviteetin alulle panija ja rahoittaja. Sponsorilla tarkoitetaan vähintäänkin henkilöä, jonka valtuuksilla perustellaan koko ohjelma, hanke tai projekti. Hän on siis viime kädessä se henkilö, jolle lopulta eskaloidaan, elleivät alemman tason ohjauskäytännöt tuota tavoiteltua tulosta.
Sprint Sprint on ennalta määrätyn keston omaava aikaikkuna, jolle on määrätty ennalta suunnitellut tuotokset toteutettavaksi, testattavaksi ja usein myös käyttöönotettavaksi. Aidosti ketterässä toiminnassa sprintejä pyöritetään jatkuvana toimintona jatkuvien tiimien varassa.
Suunnitelma Yksityiskohtainen esitys jonkin tekemiseen tai saavuttamiseen. Se määrittelee mitä, milloin, miten ja kuka. Kehmetissä on seuraavat suunnitelmat: hankesuunnitelma, vaihesuunnitelma (käynnistys- ja käyttöönottovaiheille), toteutussuunnitelma, hyväksyntätestaussuunnitelma, suunnitelma tuotantoon siirtymisestä, suunnitelma käytöstä poistamisesta.
Suunnitteluvaihe
E: Planning Phase
S: Planeringsfas
Projektin suunnitteluvaihe sijoittuu porttien P1-P2 välille. Projektin suunnitteluvaiheen tärkein tavoite on dokumentoida suunnittelutyön tulokset projektisuunnitelmaksi. Projektisuunnitelma sisältää tiedot siitä, mitkä kaikki tuotokset tulee olla valmiina, kun projekti päättyy, miten projektia tullaan johtamaan ja mitkä ovat tuotosten hyväksymiskriteerit ja -prosessi. Projektipäällikkö on vastuussa projektisuunnitelman laatimisesta. Suunnitteluvaihe päättyy porttiin P2, jossa projektisuunnitelman versio 1.0 hyväksytään.
Tarkistuspiste
E: Milestone (MS)
S: Milstolpe
Tarkistuspisteet jakavat projektin toteutustyön vaiheisiin. Tarkistuspisteiden määrä ja ajoitus riippuvat projektin sisällöstä ja valitusta toteutusmallista. Ne sijoittuvattyypillisesti projektin jonkin toteutusvaiheen tai osatuotoksen valmistu-miseen. Tarkistuspisteet mahdollistavat projektin toteutuksen seurannan.
taso (portfolio) Yleiset kehitysportfolion hierarkiatasot ovat teema (1), ohjelma (2), hanke (3) sekä projekti ja jatkuva kehitys (4).
Tavoite - hyöty Täsmällinen tavoite, jolle voidaan asettaa onnistumiskriteerit ja niiden mittarit sekä mittauskäytännöt. Ainakin hankkeilla tulisi olla vähintään yksi mitattava tavoite. Tavoitteelle asetetaan ennakoitu toteutumisaikataulu sekä tulosvastuullinen taho, mieluiten henkilö.

Hyödyt kuvaavat sekä laskettavissa olevat, että laadulliset hyödyt, joilla kehittämisen kustannukset ja muu resurssien käyttö perustellaan.
Tavoitetila Tavoitetila kuvaa samasta kokonaisuudesta sen, missä tilassa niiden tulee kehityshankkeen tulosten käyttöönottamisen jälkeen olla. Myös kokeiluissa tavoitetilan tulisi olla harkittuna käyttöönotto silmällä pitäen, ellei ole kyse yleisestä tutkimisesta ilman hyötyvisiota. Ks. myös nykytila.
Teema (1-taso) Teema määrittää ylätasoisen pyrkimyksen, joka ei vielä kohdennu täsmällisiksi tavoitteiksi. Esimerkiksi strateginen teema ’maailman toimivin kaupunki’. Strategiset teemat täsmennetään valtuuston hyväksymässä kaupunkistrategiassa.
Tehtävä
E: Task
S: Uppgift
Projektin toteutus koostuu useista erilaajuisista tehtävistä. Projektiin kuuluvat tehtävät määritetään suunnittelun yhteydessä ja tunnistetaan projektin osituk-sen avulla. Jokaiselle tehtävälle määritetään vastuuhenkilö ja tehtävät aikataulutetaan.
Tiekartta Hankkeen tiekartta on karkealla tasolla kuvattu hankkeen kulku riippuvuuksineen, se sopii ohjaus-/johtoryhmän käyttöön sekä viestintätyökaluksi sidosryhmille. Se kuvaa yleiskielellä muun muassa tulevat kokonaisuudet (isot ominaisuudet), tavoitteet, tärkeät rajapyykit ja päätökset sekä kokonaisuuksien väliset kytkökset karkeimmalla tasolla. Tiekartta menetelmälaarissa. ML
Tietosuoja- ja salassapitoliite Henkilötietojen käsittelystä on sovittava silloin, kun joku muu, esimerkiksi palveluntuottaja, käsittelee henkilötietoja kaupungin puolesta. Lähtökohtaisesti sopimisessa käytetään kaupungin tietosuoja- ja salassapitoliitettä, joka sisällytetään sopimuksiin.
Tietosuoja- ja tietoturva-asiantuntija Määrittelee ja tarvittaessa dokumentoi tarvittavan tietoturvallisuuden sekä yksityisyyden suojan tason sekä jatkuvuustarpeen käymällä läpi kohdealueeseen liittyvää lainsäädäntöä, käytäntöjä, prosesseja sekä niissä liikkuvia tietoja. #roolit #vastuut
Tietosuojan alkukartoitus Alkukartoitus tulee tehdä aina, kun ryhdytään suunnittelemaan uutta prosessia, järjestelmähankintaa tai järjestelmän rakentamista. Alkukartoituksen kysymyksiin vastaamalla selviää, käsitelläänkö uudessa palvelussa henkilötietoja ollenkaan ja jos käsitellään, tuleeko tehdä tietosuojan vaikutustenarviointi vai ottaa tietosuoja huomioon tietosuojan tarkistuslistan avulla.
Tietosuojan tarkistuslista Tietosuojan tarkistuslistaa käytetään siinä tapauksessa, että vaikutustenarviointia ei tarvitse tehdä. Tarkistuslistaan on listattu tietosuojavaatimuksia, jotka on aina otettava huomioon kehittämisessä, vaikka ei käsiteltäisi erityisen arkaluonteista tai muutoin riskialtista henkilötietoa.
Tietosuojan vaikutustenarviointi Tietosuojan vaikutustenarviointi auttaa tunnistamaan ja hallitsemaan henkilötietojen käsittelystä aiheutuvia riskejä. Vaikutustenarvioinnissa arvioidaan henkilötietojen käsittelyn vaikutuksia henkilötietojen suojalle.
Tietoturva-asiantuntija Määrittelee ja tarvittaessa dokumentoi tarvittavan tietoturvallisuuden tason sekä jatkuvuustarpeen käymällä läpi kohdealueeseen liittyvää lainsäädäntöä, käytäntöjä, prosesseja sekä niissä liikkuvia tietoja. #roolit #vastuut
Tietoturvan riskianalyysi Tietoturvan riskianalyysi tehdään siksi, että olennaisimpiin toimintaan tai järjestelmään kohdistuviin tietoturvaan kohdistuviin uhkiin löydetään kehityksen aikana sopiva hallintakeino. Tietoturvan riskianalyysi menetelmälaarissa.
Tilaaja Tilaaja tarkoittaa käytännössä samaa asiaa kuin hankintayksikkö, mutta viittaa kyseisestä hankinnasta vastuulliseen viranhaltijaan (esimerkiksi hankintajohtaja). #roolit
Toimittaja Toimittaja on hankinnan toimittava osapuoli eli se yritys, yhteisö tai taho joka toimittaa hankinnan kohteen mukaisen tuotteen tai palvelun. #roolit
Toteutuksen tavoitteet
E: Implementation objectives
S: Objekts av genomförande
Projektin toteutuksen tavoitteet tarkoittavat projektin tuotoksiin, aikatauluun ja kustannuksiin kohdistuvia, projektin toteutusta ohjaavia tavoitteita, jotka esitetään usein tavoitekolmion muodossa. Tuotostavoite viittaa projektin konkreettisten lopputulosten laajuuteen ja laatuun. Kustannustavoitteet sisältävät myös projektin resurssitarpeen eli työkustannukset. Toteutuksen tavoitteet ovat riippuvaisia toisistaan, ja yhteen tavoitteeseen kohdistuvat muutokset vaikuttavat myös toisiin tavoitteisiin. Esimerkiksi jos projektin tuotostavoitteita laajennetaan, se vaikuttaa väistämättä myös aikatauluun ja/tai kustannuksiin. #projektijohtaminen
Toteutusvaihe
E: Execution phase
S: Genomförandefas
Projektin toteutusvaihe sijoittuu porttien P2-P3 välille. Projektipäällikön ja projektiryhmän jäsenten vastuulla on, että kaikki hyväksytyn projektisuunnitelman tehtävät suoritetaan toteutusvaiheen aikana. Projektipäällikkö raportoi projektin edistymisestä ohjausryhmälle. Toteutusvaihe päättyy porttiin P3, jossa projektin tuotokset hyväksytään.#projektijohtaminen
Tuoteomistaja Kehitettävästä palvelusta tai tuotteesta vastaava henkilö. Tuoteomistaja omistaa palvelunsa kehitysjonon sisällön ja priorisoi sitä. Ketterässä jatkuvassa kehittämisessä tuoteomistajan tulisi lähtökohtaisesti korvata projektipäällikön rooli. #roolit #vastuut
Tuoteomistaja (palvelusta vastaava) Tuoteomistaja toimii palvelun omistajan ohjauksessa ja huolehtii siitä, että käyttäjien tarpeet on määritelty oikein, lopputulos on näiden vaatimusten mukainen ja tuotantokäytössä täyttyy palvelulta odotettu palvelutaso. Tuoteomistaja priorisoi tuotteen kehitysjonoa ketterässä hankkeessa suoraan. #roolit #vastuut
Tuotos (lopputuote)
E: Deliverable (end product)
S: Leveransobjekt
Projektin tuotos on mitattava tai todennettava tuotos tai tuote, joka on saatava aikaan projektin lopputuloksena. . Varsinainen tuotos voidaan kuvata etukäteen, toteuttaa ja testata. Projektiin voi liittyä useita osa-tai välituotoksia. Projektin lopulliset tuotokset hyväksytään projektin toteutusvaiheen päätteeksi P3-päätöksen yhteydessä. Lisäksi hankkeessa tuotetaan hankehalllinnan tuotoksia
Työjono - backlog Ks. yleinen backlog määritelmä
Vaatimukset
E: Requirements
S: Krav
Vaatimukset kuvaavat täsmällisesti määritellyt tarpeet ja odotukset projektin tuotoksia koskien. Vaatimukset voidaan jakaa esimerkiksi toiminnallisiin ja ei-toiminnallisiin vaatimuksiin. Esimerkiksi IT-projektissa toiminnalliset vaatimukset kuvaavat ohjelmistolta vaadittavat ominaisuudet. Ei-toiminnalliset vaatimukset taas kuvaavat määritellyt vaatimukset mm. käytettävyydelle, luotettavuudelle, suorituskyvylle ja ylläpidon helppoudelle (laatuvaatimukset).
Vaihtoehdot Kehityshanketta ei tulisi edes kokeilun osalta käynnistää pidemmälle ilman, että erilaisia vaihtoehtoja olisi punnittu. Vaihtoehtojen punnitseminen edellyttää usein markkina-analyysiä, teknologiavaihtoehtojen tarkastelua sekä nykytilan ja tavoitetilan karkeaa määrittelyä. Kokeilun tapauksessa vaihtoehtotarkastelun tulisi kuitenkin olla lähinnä sen tunnistamista, mitä kannattaisi lähteä kokeilemaan. Tähän liittyen suoritetaan riittävä määrä erilaisia kokeiluja. Liian jäykkä ja raskas vaihtoehtotarkastelu voi tehdä kokeilut tarpeettomiksi. Vaihtoehtojen tunnistaminen menetelmälaarissa. Vaihtoehtotarkastelu menetelmälaarissa.
Valmiin määritelmä (Definition of Done, DoD) Kertoo ne laatuvaatimukset, jotka jokaisen toteutettavan järjestelmän osan (ominaisuuden tai julkaistavan tuoteinkrementin) tulee täyttää, ennen kuin se voidaan hyväksyä valmiiksi. Se on ketterän toteutuksen tärkein laadunhallinnan väline. ML
Valmisteluvaihe Perinteisen mallin ajanjakso siitä, kun hankkeen valmistelulle on annettu lupa (hanketoimeksiannon muistio) siihen kun johtoryhmä on hyväksynyt hankintamallin ja ratkaisun linjaukset ja antanut luvan aloittaa hankinnan valmistelu. Valmisteluvaihe perinteisen mallin kuvauksessa.
Valmisteluvaihe
E: Preparation phase
S: Preparationfas
Projektin valmisteluvaihe sijoittuu porttien P0-P1 välille. Valmisteluvaiheen aikana projektiehdotusta työstetään edelleen, suoritetaan tarpeelliset esiselvitykset liiketoiminnallisista lähtökohdista ja dokumentoidaan valmistelutyön tulokset projektikuvaukseksi. Valmisteluvaiheesta vastaa projektin omistaja. Työ tehdään usein normaalina linja-, johtamis-ja asiantuntijatyönä. Valmisteluvaihe päättyy porttiin P1, jossa projektikuvaus hyväksytään.
Vesiputous Vesiputous on lineaarinen ja vaiheesta toiseen etenevä menetelmä, jossa jokaisella kehittämisvaiheella on selvät tavoitteet ja ne seuraavat toisiaan etukäteen määritellyllä tavalla. Vesiputousmalli edellyttää koko hankkeen tarkkaa etukäteissuunnittelua ja ennustamista. Kehmet ei sisällä vesiputousmallia suoraan, koska vesiputousmalli harvoin soveltuu tietojärjestelmähankkeisiin. Kehmetin perinteistä hankemallia voi kuitenkin käyttää myös vesiputousmaisesti, jos se on tarpeen. Kehmetin perinteinen malli kuitenkin korostaa suunnittelun ja toteutuksen iteratiivisuutta ja toiminnan jatkuvaa parantamista jo hankkeen aikana.
Viestintäsuunnitelma
E: Communication Plan
S: Kommunikationsplan
Projektin viestintäsuunnitelma on dokumentti, jossa kuvataan, miten projektin eri sidosryhmien kanssa viestitään projektin aikana. Viestintäsuunnitelmassa kuvataan, mitä kullekin sidosryhmälle viestitään, millä keinoilla ja kanavilla, milloin ja kenen toimesta. Projektin viestintäsuunnitelma voi olla erillinen dokumenttinsa tai se voi sisältyä projektisuunnitelmaan
Viranhaltija Kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa viranhaltijalla tarkoitetaan henkilöä, joka on virkasuhteessa kuntaan. Kuntalain mukaan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa.
Viranomainen Viranomaisella tarkoitetaan mm. valtion hallintoviranomaisia sekä muita valtion virastoja ja laitoksia, tuomioistuimia ja muita lainkäyttöelimiä, valtion liikelaitoksia, kunnallisia viranomaisia sekä eduskunnan virastoja ja laitoksia.
Visio Kehittämishankkeella on oltava jokin visio, jota lähdetään tutkimaan ja toteuttamaan. Kehityshanketta ei yleensä ole tarkoituksenmukaista käynnistää ilman jonkinlaista visiota tai näkemystä siitä, mitä olisi tarkoitus lähteä tutkimaan, kokeilemaan tai toteuttamaan.
Visiolakana Visiolakanalla kiteytetään selvityksen tai valmistelun aikana hankkeen visio. Visiolakana konkretisoi yhteen kuvaan visiosta tulkitun tarpeen ja ratkaisulinjauksen ja sen ainutlaatuisen arvoin, minkä vuoksi hanke kannattaa tehdä. Visiolakana konkretisoi asiakkaan, eli kenelle ratkaisua tehdään, sekä kertoo, miten käyttäjien palaute otetaan huomioon. Visiolakana myös listaa lyhyesti rajoittavat tekijät ja miten onnistumista mitataan. Visiolakana menetelmälaarissa. ML
Ydinpalvelu vs. tukipalvelu vs. hallinto ja vastaavat prosessit Ydinpalvelu on palvelu, jota käyttää kaupungin ulkoinen asiakas, kuten kaupunkilainen, kaupungissa toimiva yritys tai yhteisö tai turisti. Vastaava prosessi on se toiminta, jolla kyseinen palvelu toimii. Näillä palveluilla kaupunki toteuttaa noin 500 kunnille säädettyä lakisääteistä tehtävää, sekä muita itsehallinnollisin valtuuksin itselleen osoittamia tehtäviä.

Tukipalvelu on palvelu, jota tarvitaan ydinpalvelun järjestämiseksi. Näitä ovat esimerkiksi talous-, HR- ja IT-palvelut. Vastaava tukiprosessi tarkoittaa kyseistä toimintaprosessia.

Hallinto tarkoittaa kunnallishallinnon viranhaltija- ja poliittista hallintoa. Hallintoprosessit tarkoittavat kyseisiä toimintaprosesseja.

Prosessit muodostavat yleensä syvenevän hierarkian. Ylin prosessi on yleensä yksinkertainen, mutta sen taustalla voi olla useita tarkentavia tarkemman tason prosesseja.
Luonnos