Roolit ja vastuut kehittämisessä
Salkkujohtamisen roolit ja vastuut
Kehittämiskokonaisuuksia tulisi johtaa päätäntävaltaisilla johto/ohjausryhmillä. Tätä varten tarvitaan käytännössä useita kehityssalkkuja eri osa-alueille. Joskus kehityssalkut on tarkoituksenmukaista jakaa osasalkkuihin, jotta päätöksentekoa voidaan delegoida.
KEHITYSSALKUN ROOLIT JA VASTUUT
Jatkuva vai kertaluonteinen ohjaaminen
Kertaluonteinen kehittäminen tehdään useimmiten hankkeina tai projekteina. Jatkuva kehittäminen rakennetaan yleensä pitkään jatkuvien kehitystiimien varaan, joita ei ole sidottu vain yhteen hankkeeseen.
Projektien on tarkoitus alkaa ja päättyä ja sitten siirtää vastuu normaalin päivittäisorganisaation huoleksi. Projektin ei siis ole koskaan tarkoitus vastata lopullisen tuloksensa ylläpidosta. Jatkuva, esim. DevOps-tyylinen kehittäminen toimii toisin. Kehittäminen ja käyttö ovat silloin yhtä ja samaa toimintaa yhden ja saman ohjauksen alla.
Siksi johto/ohjausryhmän organisointi poikkeaa näissä kahdessa tapauksessa oleellisesti toisistaan. Kertaluonteinen johto/ohjausryhmä lakkaa olemasta kehitysaktiviteetin valmistuttua ja siirtää operointivastuun operatiiviselle johto/ohjausryhmälle. Jatkuva kehittäminen on koko ajan mieluiten päivittäistoimintaan perustetun johto/ohjausryhmän alaista toimintaa.
Ohjelmajohtamisen roolit ja vastuut
Yksittäistä ohjelmaa johtava organisaatio on yleensä tilapäinen organisaatio, joka kootaan ohjelman ajaksi. Ohjelmatoimisto joko puretaan tai muutetaan pysyväisorganisaatioksi ohjelman tavoitteitten täytyttyä riippuen siitä, siirtyvätkö ohjelman jälkeiset vastuut jo olemassa olevalle pysyvälle organisaatiolle vai on tarvetta muodostaa uusi pysyvä organisaatio – kuten pysyvä projektitoimisto tai muutostoimisto (PMO).
Projektin johtamisen roolit ja vastuut
Projektiorganisaatio on tilapäinen organisaatio, joka kootaan projektin ajaksi. Kaikki projektit tarvitsevat päätösvaltaisen omistajan, joka asettaa projektin hyötytavoitteet ja johtaa näistä projektin toteutuksen tavoitteet (päätuotokset, aikataulu ja budjetti). Ohjausryhmä nimetään tarvittaessa. Omistaja yhdessä ohjausryhmän jäsenten kanssa varmistaa, että projektilla on onnistumisen edellytykset asetettuihin tavoitteisiin nähden. Kaikilla projekteilla pitää olla projektipäällikkö ja projektiryhmä tai projektitiimi, jotka ovat vastuussa projektin toteutuksesta ja tuotosten aikaansaamisesta.
Jatkuvan kehittämisen roolit ja vastuut
Jatkuvan kehittämisen käyttö kehittämisen toteutustyylinä edellyttää sitä, että kehittämisen kohteena on jatkuva palvelu, jonka toiminnasta myös vastaa pysyvä hallinnollinen organisaatio. Erittäin tärkeässä roolissa on palvelun omistaja sekä tuoteomistaja. Jatkuvalle palvelukehitykselle on tyypillistä se, että kehittämisen kohteena olevan palvelun ympärille on nimitetty pysyväluonteinen ketterä kehitystiimi, joka keskittyy lähinnä kyseisen palvelun kehittämiseen ja ylläpitoon.
Tuoteomistajan roolit ja vastuut
Tuoteomistaja (palvelusta vastaava)
Tuoteomistaja toimii palvelun tulosvastuullisen omistajan ohjauksessa ja huolehtii siitä, että käyttäjien tarpeet on määritelty oikein, lopputulos on näiden vaatimusten mukainen ja tuotantokäytössä täyttyy palvelulta odotettu palvelutaso. Tuoteomistaja on ketterissä tuotekehitystiimeissä rooli, joka edustaa asiakkaan ja sidosryhmien ääntä tiimille ja priorisoi tiimin tekemistä. Tuoteomistaja omistaa siis vision siitä, mitä ollaan rakentamassa. Ideana on se, että yksi henkilö kerää tietoa monista eri lähteistä ja keskustelee säännöllisesti monien ihmisten kanssa, jotta voi sitten tehdä päätöksiä siitä mikä on tärkeää: mitä tehdään ja mitä ei. Tuoteomistaja siis vastaa siitä, että tiimillä on aina valmiina aloitettavaksi hyvin määriteltyä ja tärkeää tekemistä.
Tuoteomistaja vs. projektipäällikkö
Tuoteomistaja tai projektipäällikkö vastaa kaikesta käytännön suunnittelemisesta ja toteuttamisesta kehitysaktiviteetissa. On tuoteomistajan tehtävä kerätä kehittämisaktiviteettiin kaikki tarvittavat osaajat jokaiseen vaiheeseen. Tuoteomistaja ja/tai projektipäällikkö joutuu miettimään aikaisessa vaiheessa mitä osaamista tarvitaan hankintaan, tietoturvaan, tietosuojaan, kokonaisarkkitehtuuriin, ratkaisuarkkitehtuuriin, saavutettavuuteen ja moneen muuhun alueeseen.
Muita rooleja kehittämisessä
Usein kehittämisessä arvitaan lisäksi erityisosaamista tai muita rooleja. Esimerkiksi, moneen kehittämistyöhön liittyy hankintoja, ja tällöin hankintaprosessin osaaminen on tärkeää hankinnan - ja sitä kautta kehittämistyön onnistumiseksi. Näin ollen mukaan kannattaa ottaa heti alkuun joku hankintaprosessin asiantuntija. Eri määräystenmukaisuuden osa-alueet ovat usein sen verran spesifejä, että kannattaa harkita ko. alueen asiantuntijan ottamista mukaan projektiin.