Beta

Kehityssalkut

image/svg+xml Strategisettavoitteet Taso 1Kehityssalkut Taso 2Ohjelmat Tasot 3+Projektit Tavoitettatoteuttavaohjelma Kaupunkiyhteisetja toimialojenkehityssalkut Tavoitettatoteuttava isoyksittäisprojekti ... Projekteja voi seuratauseammassa salkussa Toiminnan suunnittelu(talousarvio jatulosbudjetit) Toteutusprojekti Kokeiluprojekti Toteutusprojekti Yhteinen tapa toimia kaupunginkeskeisissä ohjelmissa, projekteissaja kokeiluissaYhteinen terminologia ja käsitteistöstrategiasta johdettujen keskeistentoimenpiteiden suunnitteluun,toimeenpanoon ja seurantaanSama tietorakenne toistuu jokaisellatasolla niin, että yksittäiset kehitys-aktiviteetit aggregoituvat isommiksikokonaisuuksiksi ja porautuminen onmahdollistaSujuva näkyvyys kaupunkistrategiantoteutuksen ajantasaiseen jaläpinäkyvään ohjaukseenosana talouden jatoiminnan suunnitteluaja seurantaa

 

Kehityssalkun tarkoitus

Jotta salkunhallinta voi tehdä oman tehtävänsä kokonaisuuden ohjaamisessa, on kehitysaktiviteettien tärkeää jakaa oma tilannekuvansa mahdollisimman selkeästi salkunhallinnalle. Kehityssalkku myös dokumentoi mandaatin ja vastuun toimeenpanolle.

 

Kokonaiskuva kehittämiseen

Kehityssalkku pyrkii muodostamaan näkyvyyden keskeisten toimintojen ja palvelujen kehittämiseen. Se siis koostaa yksinkertaisen ylätason näkymän kehitysohjelmista, hankkeista ja projekteista sekä niiden tavoitteista.

Kehityssalkun avulla toteutetaan strategiaa

Kehityssalkun tulisi kiinnittää kehittämisen strategisiin tavoitteisiin sekä toimialojen ja liikelaitosten vuosi- ja pidemmän tähtäimen tavoitteisiin. Hyvin toimiva kehityssalkku mahdollistaa jatkuvan toteutustavoitteiden seurannan ja reagoinnin vuoden aikana tapahtuviin muutoksiin. Kehityssalkku siis sujuvoittaa kaupungin kehitysresurssien kohdentamista kulloinkin tähdellisimpiin kohteisiin.

Kehityssalkkujen osakokonaisuudet

Helsingin kaupungin kaltainen suuri organisaatio tarvitsee useimmiten erilaisia kehityssalkkuja, joilla kehittäminen voidaan salkuttaa toiminnan kannalta keskeisiin osakokonaisuuksiin. Tyypillisiä salkkujakoja ovat esimerkiksi:

  • Tulosyksikköjako eli jako toimialoihin ja niiden alaisiin palvelukokonaisuuksiin, osastoihin ja yksiköihin
  • Arvoketjujako eli matriisimaiset poikkileikkaavat salkut esimerkiksi strategisille kärkihankkeille, digitalisaatiolle jne. 

Eri tasoiset kehityssalkut

Tyypillisesti eri tarkoituksia palvelevat salkut muodostavat hierarkian. Kaupunkiyhteisten salkkujen tulisi periä toimialasisältöjä ja toimialasisältöjen tulisi periä palvelukokonaisuuksien sisältöjä. Mitä suurempaan yksikkökokoon mennään, sen konsolidoidummaksi salkkusisältö muodostuu. Ylemmän tason salkusta tulisi kyetä porautumaan tarkempiin sisältöihin alemmalla tasolla.

Salkkukokonaisuus kerää yleensä yhteen satoja ja jopa tuhansia kehitysaktiviteetteja. Siksi yleensä kannattaa määrittää erillinen strateginen kehityssalkku, joka koostaa yhteen vain kaikkein keskeisimmät strategian toimeenpanon kehityshankkeet.

Tarkoituksenmukainen toteutustapa

Hyvä kehityssalkku sopii mille tahansa kehittämisen toteutustyylille. Se asettaa saman perusraamin kaikelle salkkuun kuuluvalle kehittämiselle, oli sitten kyse perinteisistä projekteista, jatkuvasta palvelun kehityksestä tai oman toimen ohella tapahtuvasta pienkehittämisestä. Jopa kokeilut ja tutkimus voivat hyvin noudattaa samaa kehityssalkun raamia, jos raami on tarpeeksi yksinkertainen. Salkun perusraami näyttäytyy yhtenä raportoinnin minimivaatimuksena kaikelle salkkuun kuuluvalle kehittämiselle. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Luonnos