Jatkuva palvelukehittäminen
Jatkuvan kehittämisen uudistaminen on Kehmet sivuston työjonossa. Huomoithan, että tämä sivu ohjaa toistaiseksi alkuperäiseen ketterän kokeilun ja toteutuksen kehitysmalliin.
Organisoituminen ja roolit
Jatkuvassa palvelukehittämisessa on tunnistettavissa selkeästi
- palvelu, johon kehittäminen kohdistuu
- tuoteomistaja, joka vastaa palvelusta
- kiinteä/pysyväisluonteinen kehitystiimi, jota tuoteomistaja ohjaa
Jatkuva palvelukehittäminen eroaa siis esimerkiksi projektoidusta kehittämisestä siinä, että kehitystyö on jatkuvaa ja osa siihen sidotun henkilöresurssin linjatyötä.
Palveluita tuotetaan ja niitä kehitetään vastaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaan tarpeita. Asiakasymmärryksen kerryttäminen ja palvelumuotoilun menetelmien soveltaminen täsmentävät jatkuvasti palvelua.
- Katso myös jatkuvan kehittämisen ohjaus
Toimintatavat palvelukehittämisessä
Jatkuva palvelukehittäminen edellyttää kehitysorganisaatiolta kypsyyttä: riittävää osaamista, selkeitä rooleja sekä yhtenäisiä työkaluja ja työtapoja. Lisäksi tuoteomistajalla tulee olla tarvittava osaaminen ja aikaa kehitystyön ohjaamiseen ja tuotosten tarkasteluun.
Usein noudatetaan ketteriä toimintatapoja, etenkin, kun asiakastarpeen aito ymmärtäminen ja täyttäminen on kriittistä eikä sen täyttämiseksi ole tarjolla tyydyttävää tuotetta tai valmisratkaisua. Testaamalla ja kokeiluilla tarkennetaan kuvaa asiakkaan aidosta tarpeesta ja havaittuihin muutoksiin reagoidaan ja toimintaa parannetaan koko ajan.
Ketterissä toimintatavoissa olennaista on tunnistaa asiakkaalle tuotettava arvo ja pyrkiä maksimoimaan se suhteessa käytettäviin resursseihin. Ketterä organisaatio on hierarkialtaan matala, mutta kehittäjillä on paljon itsenäistä vastuuta kehittämistoimenpiteiden läpiviennistä. Ketterä kehittäminen on vuorovaikutteista, avointa ja itseään haastavaa.
Kannattaa muistaa, että ketteryys on myös ajattelutapa: tehokas ketterä toimiminen edellyttää luottamusta ja läpinäkyvyyttä, sekä yhteistyötä myös organisaatiorajojen ulkopuolella.