Valmentaminen, coaching
Yhdessä voimme aina saavuttaa enemmän kuin yksin. Toiminta tehostuu, jos tuotoksen lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, miten toimimme yhdessä.
Kaikessa kehittämisessä työn tekemisen tavan tarkastelu on välttämätöntä. Vaikka osaamista yleensä kannattaakin keskittää, itse kehittämisen tulisi olla yhteistä ja kaikkia osallistavaa.
Valmentaminen on tapa jäsentää ja parantaa sekä organisaation toimintaa että työskentelytapoja. Se on osa kaikkea tekemistä. Koko henkilöstö on vastuussa oman toimintansa kehittämisestä.
Yksilöiden ja organisaation jatkuva kehittyminen tapahtuu kahden roolin kautta. Kehittäjän rooliin kuuluu vastuu ymmärtää työ ja konteksti, jossa työtä tehdään, mitä ollaan muuttamassa ja miten. Valmentajan rooliin kuuluu kehittämisen tukeminen. Valmentaja auttaa kehittäjää ymmärtämään, mihin suuntaan toimintaa tulisi kehittää ja tukee häntä oppimaan ja hyödyntämään iteratiivista ongelmanratkaisumenetelmää.
Kuka on kehittäjä, kuka valmentaja?
Valmennus- ja kehitysroolit liittyvät kiinteästi jatkuvan kehittämisen PDCA-sykliin (Suunnittele-Toteuta-Tarkista-Toimi).
Sama henkilö voi toimia tilanteesta riippuen joko valmentajana tai kehittäjänä. Johtavassa asemassa oleva henkilö on vastuussa omassa organisaatiossaan työskentelevien valmentamisesta. Samalla hän vastaa esihenkilölleen oman alueensa kehittämisestä, eli hänellä on yhtäältä rooli valmentaa ja toisaalta rooli kehittää.
Valmentajana voi toimia myös henkilö, jolla ei ole esihenkilövastuuta. Valmentajan rooli kuitenkin edellyttää, että jos löydettyä ongelmaa ei voida ratkaista ongelman löytäneen kehittäjän keinoin, valmentajalla on vastuu viedä asia eteenpäin tasolle, jolla se voidaan joko ratkaista tai päättää tietoisesti olla ratkaisematta.
Kehittävä rooli
Kehittäjän vastuulla on ymmärtää sekä työ että konteksti, jossa työtä tehdään. Kehittäjä arvioi nykytilanteen suhteessa tavoitteeseen, ja mitä tulisi tehdä tavoitteen saavuttamiseksi.
Kehittäjä kysyy
- Mikä on suunta?
- Mikä on tämänhetkinen tilanne?
- Mikä on seuraava tavoitetila?
Valmentava rooli
Jokaisella organisaatiossa toimivalla on vastuu oman alueensa kehittämisestä. Valmentaminen tukee kehittämisen systematisoitumista ja korostaa kehittäjän vastuuta.
Valmentaja ei ratkaise ongelmia vaan auttaa kehittäjää löytämään itse vastaukset tilannetta tarkentavin kysymyksin. Keskustelu valmentajan ja kehittäjän välillä on toistuvaa ja jokainen keskustelu käydään saman kaavan mukaan. Keskustelujen välillä kehittäjä on suorittanut yhden tai useamman PDCA-syklin.
Valmentaja auttaa kehittäjää kysymällä seuraavia kysymyksiä
- Mikä on tavoitetila?
- Mikä on nykyinen tila?
- Mikä estää meitä pääsemästä tavoitteeseen?
- Mitkä ovat seuraavat toimet?
- Milloin voimme tarkastella, miten ratkaisit ongelmat?
Valmentavan keskustelun kulku
Valmentava keskustelu on parhaimmillaan jatkuva käytäntö. Sen taajuus riippuu kehitettävän toiminnan luonteesta. Aloita esimerkiksi valmentavan otteen käyttö viikkopalavereissa.
Valmennustilanteessa noudatetaan kaavaa, jossa valmentaja
- Avustaa ja ohjaa valmennettavaa kuvaamaan, mikä on kehittämisen tavoite.
- Avustaa ja ohjaa kuvaamaan, mikä on nykyinen tilanne.
- Kyselee asioita, jotka estävät siirtymästä tavoitetilaan.
- Suuntaa huomion konkretiaan ja pyytää nostamaan esiin yhden esteen, jota valmennettava työstää seuraavaksi.
- Pyytää kuvaamaan oletukset ja järjestelyt, joilla valmennettava uskoo voivansa ratkaista valitun ongelman.
- Kysyy, milloin voidaan tarkastella ja oppia siitä, kuinka hypoteesi ja ratkaisu toimivat.
Valmennettavalle muodostuu
- Parempi ymmärrys tavoitetilasta: muutoksen suunnasta ja kehittämistä ohjaavasta visiosta.
- Parempi hahmotus nykytilasta.
- Systemaattinen tapa tunnistaa ja ratkaista esteitä nykytilan ja tavoitetilan välissä.
- Järjestelmällinen tapa määrittää seuraava tavoitetila.
- Tapa jäsentää ja konkretisoida toimenpiteet.
- Ymmärrys toimenpiteiden tehokkuudesta ja toimivuudesta.
Kehityssyklit tehostuvat kerta kerralta. Toimivat ratkaisut saadaan käyttöön useammin ja kattavammin.
Samalla kertyy tietoa toimimattomista kokeiluista ja ennen kaikkea siitä, mitä niistä opittiin. Oppiminen on osa jatkuvaa kehittämistä.