Tietoarkkitehtuuri

Tietoarkkitehtuurin näkökulmasta tarkastellaan eri tarkkuustasoilla, erilaisilla malleilla ja tavoilla kuvattuna organisaation tai tarkasteltavan kokonaisuuden tuottamia, muuttamia, ylläpitämiä ja tarvitsemia tietoja sekä niiden keskinäisiä suhteita.

Ylimmällä tasolla ovat toiminnan kannalta keskeiset käsitteet ja niiden laajemmiksi ryhmitellyt kokonaisuudet eli päätietoryhmät. Näiden käsitteiden tulee pohjautua vähintäänkin kansallisen tason sanastoihin ja terminologiaan. Kaikkea ei kannata itse keksiä uudelleen. Keskeisten käsitteiden osalta on elintärkeää, että organisaatiossa niiden merkitys ja sisältö ymmärretään samalla tavoin. Käsitteet ja niiden väliset suhteet kannattaa visualisoida käsitemalleilla.

Loogisella tasolla käsitemalli tarkentuu joko omaksi tietomallikseen tai vaihtoehtoisesti hyödynnetään tai luodaan uusia yleiskäyttöisiä soveltamisprofiileja ja niistä edelleen tietokomponentteja.

Lisätietoja näistä ja ohjeistusta löytyy JHS 179 -suosituksen luvusta 7.3 sekä suosituksen liitteestä 7. Yhteentoimivuusmenetelmä ja sen sisältö löytyy menetelmän verkkopalvelusta.

Tämän lisäksi on hyvä pohtia myös loogisella tasolla tietovarantojen rakenteita eli mitkä tiedot ja tietokokonaisuudet muodostavat sellaisia.

Näistä loogisen tason rakenteista on yhteys fyysisiin tietokantaratkaisuihin sekä rajapintojen teknisiin rakenteisiin.