Kehitysjono
Työkalut:
- Trello (edellyttää käyttäjätarinoilta sisällöllistä julkisuutta)
- Mallitaulu Trellossa, ks. erit. kopioitavat mallikortit
- Taiga (edellyttää käyttäjätarinoilta sisällöllistä julkisuutta)
Mikä on kehitysjono
Tuotteen kehitysjono on prioriteetti- ja toteuttamisjärjestyksessä oleva työlista, jonka pohjalta kehitystyö tehdään. Kehitysjonosta valitaan sprinttiin tietty määrä kehitystehtäviä, ja tätä kutsutaan sprintin kehitysjonoksi. Yleisimmin kehitysjonon kohdat eli kehitystehtävät kuvataan käyttäjätarinoina.
Kehitysjono on osa ketterien vaatimusten kokonaisuutta.
Kehitysjonon elementit
Seuraavassa kehitysjonon peruskäsitteitä käydään läpi oheisen Trello-työkalusta poimitun mallikuvan pohjalta.
1. Tuotteen kehitysjono
Tuotteen kehitysjono on lista kaikista järjestelmään tulevista ominaisuuksista, toiminnoista, vaatimuksista, parannuksista ja korjauksista. Lista on prioriteettijärjestyksessä, jotta kehittäjät voivat poimia siitä aina ylimmän tehtävän ja olla samaan aikaan varmoja, että tuottavat työllään palvelun kannalta parasta mahdollista arvoa. Priorisoidessa muista MVP-periaate.
Mitä lähempänä kehitysjonon kärkeä jokin kehitysjonon kohta on, sitä paremmin sen on oltava kuvattu. Jonon kärjessä olevien tehtävien toteutusvaihtoehdoista on jo käsitys, ja kehitystiimi ja palvelusta vastaava ovat keskustelleet myös siitä, minkä verran kunkin kohdan toteutukseen on tässä vaiheessa järkevää investoida suhteessa odotettuun arvoon käyttäjille ja siihen, että käyttäjiltä voidaan saada ominaisuudesta tarkempaa palautetta. Jonon lopulla olevat tehtävät voivat olla karkeammin kuvattuja.
Betavaiheessa kehitysjonoon on purettu varsinaisten käyttäjätarpeiden lisäksi:
- Ratkaisuarkkitehtuuriin, tietoarkkitehtuuriin ja laatuvaatimuksiin liittyvät asiat (niiltä osin kuin eivät ole valmiin määritelmässä)
- Tietoturva- ja tietosuojarajoitteet tai -piirteet. Käyttäjätarinoissa voi olla myös tietoturvallisuuteen tai tietosuojaan liittyviä skenaarioita, joissa käyttäjä tekee kiellettyjä tai ei-toivottavia asioita (ns. "misuse case") ja ohjelmiston tehtävä on estää toimet. Betavaiheen loppupuolella tarinoihin vaikuttaa lisäksi käyttäjien palaute. Käyttäjätarinoita muokataan näiden pohjalta jatkuvasti palvelusta vastaavan johdolla.
- Integraatiot valvonta- ja hälytysjärjestelmiin
2. Käyttäjätarina
Kehitysjonon kohdat eli kehitystehtävät kuvataan tyypillisimmin käyttäjätarinoina. Siinä järjestelmän vaatimus kuvataan käyttäjän näkökulmasta - kuka ominaisuutta tarvitsee, mihin ja miksi.
Käyttäjänä X haluan Y, jotta Z
3. Sprintin kehitysjono
Sprintin kehitysjonon sisältö valitaan tuoteomistajan ja kehitystiimin yhteistyönä sprinttisuunnittelussa (ks. tarkemmin Scrum). Kehitystiimi päättää, minkä verran tehtäviä sprinttiin voidaan ennusteen mukaan ottaa.
Käynnissä olevaa sprinttiä seurataan taululla. Taululla tehtävien eteneminen visualisoidaan korteiksi, jotta niiden edistyminen ja mahdolliset pullonkaulat olisivat kehitystyön arjessa selkeästi nähtävissä. Tehtäviä siirretään vaihesarakkeesta toiseen sitä mukaa kun ne edistyvät. Taulun työvaiheita ovat tyypillisesti esimerkiksi ideat, tehtävät, työn alla, kommentoitavana, valmis ja päätetty jättää tekemättä. Sarakkeita voi kuitenkin muokata itse.
4. Sprinttiin valmis käyttäjätarina
Jotta jokin kehitystehtävä olisi valmis sprinttiin, se on saatava niin pieneksi, että sen toteutus voidaan suunnitella ja sen edistymistä voidaan seurata sprintin aikana. Toisaalta sen täytyy olla toteutettavissa itsenäisesti - riippuvuudet usein kertovat siitä, että tarinat eivät ole enää kokonaisia. Hyvä tarina on
- "I" tsenäinen,
- "N" euvoteltavissa,
- "V" aluoitavissa eli sillä on arvo,
- "E" stimoitavissa eli sille voi tehdä työmääräarvion,
- "S" niin kuin pieni (korkeintaan yhden kehityssprintin mittainen) ja
- "T" estattavissa.
Tuoteomistaja vastaa siitä, että käyttäjätarinoissa on sprinttisuunnittelua varten:
- käyttäjätarinateksti (käyttäjänä X haluan Y jotta Z)
- lyhyt selkeä otsikko
- jokin linkitys suurempaan kokonaisuuteen johon se kuuluu (epic)
- hyväksymiskriteerit ehdoista, joilla käyttäjätarina voidaan todeta tehdyksi (sis. muun muassa erikoistilanteet, tietoturva ja -suoja)
Sprinttisuunnittelussa kehittäjät lisäävät jokaiseen käyttäjätarinaan lisäksi:
- karkean toteutussuunnitelman
- työmääräarvion
Lisätietoja
Työkalujen tietosuoja ja tietoturva
Käytettäessä yleisessä internetissä jaettuja ilmaisia työkaluja on huomioitava tietosuoja ja tietoturva. Suunnitelmia, jotka sisältävät tietoa, joka ei ole julkista, ei tule tehdä internetissä julkaistuilla ilmaisilla työkaluilla. Jos esimerkiksi käyttäjätarinoina kuvattava toiminta on lakisääteisesti tai muutoin ohjeistettu salassa pidettäväksi tai käsittelyä on muutoin rajoitettu, ei niiden kuvaamiseenkaan tule käyttää julkisen internetin työkaluja.