Ketterä kokeilu ja toteutus

Mallin luonne

Ketterällä kokeilulla ja toteutuksella tarkoitetaan työskentelytapaa, jossa kehitystä tehdään palvelun/tuotteen käyttäjäpalautteen (asiakaspalauutteen) perusteella. Palvelulle tai tuotteelle on asetettu tavoite, joka täsmentyy kokeilun ja toteutuksen aikana, ja jolle löytyy parhaiten täyttävä toteutustapa muutosten keskellä. Palvelun toteuttajat työskentelevät tiiviissä vuorovaikutuksessa tuotteen tai palvelun omistajan kanssa tavoitteiden saavuttamiseksi. He raivaavat yhdessä kehityksen esteitä ja ovat valmiita tarkentamaan ja muuttamaan toteutussuunnitelmaa sitä mukaa kun ymmärrys tilanteesta paranee. 

Mihin malli sopii

Malli sopii parhaiten hankkeisiin, joissa tavoite kirkastuu iteratiivisesti vasta työn edetessä, tai kun halutaan tehdä nopeita ja edullisia kokeiluja, joilla haetaan suuntaa ennen sitoutumista suurempiin menoeriin. Mallin etuja ovat edullinen ja kevyt käytännön aloittaminen sekä helpompi keskeyttäminen tarpeen vaatiessa. 

Mitä malli edellyttää

Ketterä malli edellyttää tiiviimpää vuorovaikutusta kuin perinteisessä ohjausryhmätyöskentelyssä. Kehitystiimin ja palvelusta vastaavan tuoteomistajan vuoropuhelun on oltava päivittäistä. Toimintatapaa voi olla haastavaa soveltaa ympäristöissä, joissa jatkuva vuorovaikutus ei ole totuttu toimintatapa. Malli eroaa perinteisestä mallista myös siinä, että ketterä kehittäminen ei edellytä täysin ennalta määriteltyä suunnitelmaa tarkasta toteutustavasta. 

Myös ketterän mallin käyttö edellyttää vision, mission ja toteutussuunnitelman kiinnittämistä, mutta se antaa enemmän vapauksia kehitystyön toteutustavan iteratiiviselle etsimiselle. Usein ketterä kehittäminen edellyttää valmiita puitesopimuksia, joita käytetään laskutyönä ilman tarkkaa projektisuunnitelmaa. Ketterä kehittäminen onkin lähtökohtaisesti perinteistä mallia käyttökulupainotteisempaa. Tämä tulee huomioida kehittämistyön budjetoinnissa, hankinnoissa ja kustannusseurannassa.   

Soveltaminen erityyppisiin hankkeisiin

Ketterä kokeilu sopii kaikentyyppisiin hankkeisiin. Se on edullinen tapa löytää todellinen asiakastarve ja kokeilla aiottua toteutusta ennen kuin suuria investointeja on tehty.

Ketterä toteutus sopii kohtuullisen hyvin resurssoiduille ja tärkeille kehityshankkeille, joissa asiakastarpeen perinpohjainen selvittäminen ja siihen vastaaminen on kriittistä eikä siihen vielä ole olemassa markkinoiden tarjoamaa valmista tuotetta.

Ketterä kokeilu ja toteutus on hankemallina kehitetty ennen kaikkea sähköisten palveluiden kehittämistä varten ja kuvaa ne yksityiskohtaisesti. Mallia voidaan kuitenkin soveltaen käyttää myös muuhun konkreettisten palveluiden tai lopputuotteiden kehittämiseen.

Mikäli hankkeen toimintaympäristö vaatii tarkempaa etukäteissuunnittelua, voidaan käyttää valmistuotetta tai mikäli hankkeessa on kyse suuremmasta kokonaisuudesta, katso perinteinen toteutus.

Vaiheiden kuvaukset

Ketterää mallia voidaan käyttää erilaisissa kehityshankkeissa. Alla oleva vaiheistus on jaoteltu sähköisten palveluiden kehittämisessä yleisesti käytössä olevan nimeämiskäytännön mukaisesti.  

Myös ketterässä mallissa on huomioitava määräystenmukaisuus. Tuoteomistajan tehtävä on varmistaa, että kehitystiimi tietää sääntelyn asettamat reunaehdot ja osaa huomioida ne myös ketterässä kokeilussa, jotta resursseja ei tuhlata lähtökohtaisesti toteuttamiskelvottomiin toimenpiteisiin. 

Ketterän kokeilun kaksi vaihetta

• Selvitysvaiheessa

  kartoitetaan hankkeen tavoite ja sen toteutumista seuraavat karkeat mittarit. Tämä tehdään tutkimalla käyttäjän tarvetta, toimintaympäristöä sekä teknisiä vaihtoehtoja, ja sen jälkeen ideoimalla palvelun konsepti ja tavoite näiden löydösten pohjalta. Vaihtoehtojen tutkimisen jälkeen tuotetaan kehittämisen valintoja rajaavat dokumentit sekä tehdään palvelulle sen ensimmäinen alustava kehitysjono eli lista tarvittavista ominaisuuksista. Vaihtoehtoja tutkiessa huomioidaan, mitä reunaehtoja määräystenmukaisuus asettaa kehittämishankkeelle.

• Alfavaiheessa

  kokeillaan suunnitellun palvelun toteutustapaa ja kerätään siitä käyttäjäpalautetta. Toteutushankkeissa ideana on pienentää kehittämisen riskiä ennen suuria investointeja: toteutussuunnitelmaa voidaan tässä kohdin vielä helposti muuttaa, mikäli ideoitu toteutustapa ei vaikutakaan lupaavalta. Kokeiluja voidaan tehdä myös itsenäisinä ponnistuksina ilman valmista ajatusta toteutukseen jatkamisesta. Tällöin tuloksena on tieto tietyn palveluidean ja toteutusvaihtoehdon toimivuudesta. Kokeiluista saadut tulokset kannattaa pyrkiä dokumentoimaan ja viestimään niin, että ne hyödyttäisivät organisaatiota laajemminkin. 

Ketterän toteutuksen kaksi vaihetta

• Betavaiheessa

  rakennetaan varsinaista palvelua koko tiimin voimin. Vaiheen aluksi linjataan kokeilun pohjalta palvelun tarkemmat vaatimukset muuan muassa riskianalyysin kautta ja järjestetään kehityksen resursointi sekä työtavat. Kehittämisen jo alettua käyttäjäpalautteen keräämistä jatketaan, jotta saadaan riittävästi suuntaviivoja palvelun kehittämiseen ja viimeistelemiseen. Samalla valmistaudutaan julkaisuun sekä sen yhteydessä tarvittavaan viestintään ja tukeen.

• Tuotantovaiheessa

  kehityskaista yleensä pienenee viimeistään noin 6 kuukauden päästä julkaisun jälkeen, ja tällöin palvelun ylläpito on hyvä organisoida uudelleen. Palvelun toimivuutta mitataan ja samanaikaisesti käyttäjäpalautteen perusteella tehdään jatkuvia pieniä kehitystoimia. Mikäli suurempia kehitystarpeita nousee esiin ja niihin päätetään vastata, käynnistetään uusi kehityskierros alkaen havainnointivaiheesta. Kun alkaa näyttää siltä, että palvelun tarve on poistunut tai on tarve korvata se kokonaan uudella, päätetään palvelun käytöstä poistamisesta. Tällöin täytyy huolehtia mm. viestinnästä käyttäjille ja mahdollisesta arkistoinnista.

Prosessi vaiheiden taustalla

Kaikkien vaiheiden taustalla toimii sama ketterä suunnitteluprosessi. Tarve, tavoite ja toteutusvaihtoehdot on hahmotettu selvitysvaiheessa, vaikka kokeilun ja toteutuksen myöhemmät vaiheet tuovatkin niihin lisää informaatiota. Jokaisessa vaiheessa palvelusta vastaava henkilö (tuoteomistaja) määrittelee ja priorisoi käyttäjävaatimukset dialogissa toteuttajien kanssa, jotka suunnittelevat toteutuksen. Osapuolet sopivat yhdessä myös tavoitellun laatutason. Toteutuksen aikana palvelusta vastaava testaa valmistuvia ominaisuuksia jatkuvasti ja koko hanketiimi havainnoi syntyvää palvelua, saatua palautetta sekä ympäröivää maailmaa ja sopeuttaa ratkaisuja sen mukaan.

Lisätietoa

Myös Digipalveluopas sisältää digitaalisen palvelun suunnittelijalle tärkeitä periaatteita ja käytännön välineitä. 

Ketterä kokeilu ja toteutus -mallit perustuvat Britannian hallinnon linjaamille digitaalisten palvelujen suunnitteluperiaatteille (GDS). Malleihin on sulautettu JHS179  (TOGAF-pohjainen) kokonaisarkkitehtuurimenetelmän sisältörakenteet sekä hankinnan ja tietoturva- ja tietosuojanäkökulmien huomioitavat asiat.