Perinteinen toteutus

Tätä sivuston osaa ollaan parasta aikaa korvaamassa

• Klikkaa uuteen projektimalliin

Mallin luonne

Investointihankkeissa ja muissa kertaluonteisissa kehityshankkeissa käytetään pääsääntöisesti perinteistä hankemallia. Perinteisen mallin tehtävänä on varmistaa, että tavoiteltu lopputuotos syntyy ennalta määriteltyjen reunaehtojen mukaiseksi. Itse toteutus voidaan tehdä joko iteratiivisesti tai ns. vesiputousmallilla riippuen siitä, mikä hankkeeseen parhaiten sopii.

Mihin malli sopii

Malli sopii parhaiten sellaisiin hankkeisiin, joiden tarve ja haluttu lopputulos on hyvällä varmuudella tiedossa jo ennen toimeksiantoa.

Perinteiseen malliin päädytään usein silloin, kun hankehallintoa tarvitaan koon, monimutkaisuuden tai raportointivaateiden vuoksi. Perinteinen hankemalli voi myös olla esimerkiksi tietojärjestelmävalintaa seuraava edellytys, myös sopimusmuoto voi ohjata perinteiseen malliin.

Mitä malli edellyttää

Perinteinen malli eroaa ketterästä mallista siten, ettei se lähtökohtaisesti sovellu kokeiluun. Perinteinen malli on aito hankemalli kertaluonteiselle kehitystoimelle. Se edellyttää vakaata visiota, missiota ja tarvetta sekä raamitasoista indikaatiota sallitusta kokonaisbudjetista jo ennen valmistelun aloittamista. Mikäli visio, missio ja tarve vaativat laajempaa selvittelyä voi olla hyödyllisintä aloittaa ketterällä kokeilulla ennen perinteiseen toteutukseen siirtymistä.

Vaiheiden kuvaukset

Perinteisesen toteutuksen viisi vaihetta

• Valmisteluvaihe

  käynnistyy hanketoimeksiannosta. Sen aikana arvioidaan hankkeen käynnistämisen järkevyys ja dokumentoidaan hankkeen visio ja tarve sekä hankkeen karkea budjettiraami ja aikataulu. Samalla tehdään ja dokumentoidaan myös ensimmäinen arkkitehtuurin nykytila- ja tavoitetilakartoitus. Hankintaan siirryttäessä on valmisteluvaiheen tärkein tuotos hankintamalliperustelu, jonka pohjalta käynnistysvaiheessa voidaan hankinnassa edetä.

• Käynnistysvaiheen

  tavoitteena on saavuttaa hyvä ymmärrys hankkeen tuotosten toteuttamiseen tarvittavasta työstä. Käynnistysvaiheessa määritellään vaatimukset hankkeen lopputuotoksille ja suunnitellaan toteutuksen suuntaviivat. Viimeistään käynnistysvaiheessa hankkeelle nimetään johto-/ohjausryhmä, joka tekee päätöksen hankkeen ensimmäisen toteutusvaiheen käynnistämisestä. 

• Toteutusvaiheiden

  aikana hankepäällikkö allokoi hankesuunnitelman mukaiset tehtävät toteutustiimeille ja valvoo, että ne etenevät sovitusti. Johto-/ohjausryhmä seuraa etenemistä ja tekee päätöksiä suunnan korjauksista. Hankepäällikkö kirjaa korjaukset ja vie ne käytäntöön. Laaja hanke kannattaa jakaa useampaan toteutusvaiheeseen, joille tehdään tarkempi toteutussuunnitelma iteratiivisesti. Toteutusvaiheen lähestyessä päätöstään hankepäällikkö esittelee johto-/ohjausryhmälle toteutusvaiheen loppuraportin ja seuraavan vaiheen tarkan suunnitelman. Johto-/ohjausryhmä antaa luvan seuraavan vaiheen käynnistämiseen tai päättää tarvittavista korjaustoimenpiteistä. Viimeisen toteutusvaiheen päättyessä ohjausryhmä hyväksyy hankkeen tuotokset ja varmistaa, että tarvittavat valmiudet tuotantoon siirtämiseksi ovat olemassa.

• Käyttöönottovaiheessa

  hankkeessa toteutettu järjestelmä/palvelu siirretään tuotantoon ja otetaan käyttöön. Samalla vastuita siirretään vaiheittain hankeorganisaatiolta ydintoiminnalle ja IT-operaatioille.

• Päätösvaiheessa

  hankepäällikkö dokumentoi hankkeen kulun, tulokset ja opit hankkeen loppuraporttiin. Hankkeen tuotokset siirretään viimeistään tässä vaiheessa lopullisesti ydintoiminnan ja IT-operaatioiden vastuulle. Päätösvaihe tulisi ajoittaa niin, että se mahdollistaa tavoiteltujen hyötyjen tarkastelemisen hankkeen alussa määriteltyjä mittareita vasten.

Prosessi vaiheiden taustalla

Perinteisen toteutusmallin mukaisen hankkeen suunnittelu korostaa ketterää mallia enemmän etukäteissuunnittelua. Valmisteluvaiheessa tarpeen ja tavoitteen hahmottamisen tulisi olla dokumentoinniltaan kevyttä, mutta silti riittävän kattavaa ja johto-/ohjausryhmälle selkokielistä. Käynnistysvaiheessa tuotetaan varsinaiset suunnittelu ja toteutusdokumentit. Toteutuksen aikana hankepäällikkö seuraa valmistuvia ominaisuuksia jatkuvasti ja raportoi johto-/ohjausryhmälle etenemisestä. Johto-/ohjausryhmä havainnoi ja tarvittaessa korjaa hankkeen suuntaa ja tavoitteita.

Katso tarkempi prosessikuvaus täältä.

Perinteinen hankemalli perustuu Britannian hallinnossa kehitettyyn hankejohtamisen viitekehykseen (Prince2). Hankemalliin on sulautettu JHS179  (TOGAF-pohjainen) kokonaisarkkitehtuurimenetelmän sisältörakenteet sekä hankinnan ja tietoturva- ja tietosuojanäkökulmien huomioitavat asiat.